tiistai 5. lokakuuta 2010

naruriimu rulezz..!!

Nämä pari viikkoa viime päivityksestä ollaan liikuttu 2-3 kertaa viikossa, ratsastaen ja ajaen..ja naruriimu otettiin uudelleen käyttöön ja hyviä tuloksia on tullu..Tamma on ollu taas vähän liian röyhkeä ja omissa ajatuksissa, että piti palauttaa se takaisin maan pinnalle :D Käytävällä ollaan seisoskeltu naruriimun ja köyden kans "vapaina" ja kierretty rinkiä, jos ei seisoskelu miellytä...ja kummasti se tammakin vain tyytyy seisomaan melkein rauhassa..on tuo naruriimu vain jännä kapistus :)


Lisäks ollaan rauhoteltu toisiamma ja seisty käytävällä rauhassa, minä matamin korvissa kiinni ja matami pää minun sylissä..pään alaslaskemista harjoitellaan myös ahkerasti ja välillä se ihan toimii..vähän tamma mietti aluks, että mitäs nyt toi akka on keksiny :D

Seuraavaks olis tarkotuksena väsätä johonki sellanen siirrettävä "pyörö". Siinä olis taas asteen verran enemmän haastetta molemmille..Huomasin just, että ens viikon lauantaina olis Nivalassa maastakäsittelyn ja pyörötarhan kurssi, mutta arvatkaapas kuka on taas sen päivän tiiviisti sorvin ääressä :///

maanantai 20. syyskuuta 2010

ajolenkki ja valmennusta

Kävin ajamassa ja samalla näyttämässä Tarua mahdolliselle uudelle tallipaikan pitäjälle Lauralle. Laura on ettiny Mintulle kaveria ja kaverini hevosta käyttöönsä. Joten tarjosin sitten Tarua, koska oma aika ei riitä näillä näkymin muuta ku tosi satunnaiseen liikuttamiseen. Kävin kattomasa tallin ja käytävän toiselle puolelle oli tehty hyvä kokonen karsina. Taru varmasti tykkäis :)

Kävin tutustumassa uusiin maastohin ja käännyin kilsan päässä peltotiellä. Hyvin meni kaikenlaisten vekottimien ja latojen ohi. Jätin satun takas tallille ja läksin kohti Kärjenpuroa. Kävin vielä ravailemassa Silvastintiellä ja kyllä tamma oli laiska ja tahmea. Pistin tamman vielä pihalle Näkkärin seuraks. Lauantaina en kerenny tallille ollenkaan.

Sunnuntaina oli sitte tiedossa Tarun ensimmäinen valmennustunti sitte Torpan aikojen, eli 1,5 vuotta sitten. Kaverini samalla kokeili miten sillä synkkaa Tarun kans ja missä kunnossa se on..noh, senhän mää tiedän, että se on kankikaikkonen, kulkee pitkänä, muoto on ihan hukassa...x) Mut siinäpä on meille sitten jotain tekemistä saada Taru takaisin omalle tasolleen..

Tarua siis ratsastettiin edestä kevyemmäks, ja takajalkoja enemmän käyttöön..Aluks se pisti kyllä niin vastaan ja raippaa sai käyttää melkosesti. Kun se ei alkanu vastata vaatimuksille otti Maiju sen käsittelyyn. Olis halunnu hypätä selkään, mutta ei tohtinu oman kuntonsa takia :( Pyöritteli sitä siinä hetken ympäri kenttää, pysähtytti, ja Taru oli vain ihan omassa maailmassa. Tarvisti vähän herätystä ja rupeshan se siinä pikkuhiljaa kuunteleen Maijua. Sitten se pyöritteli sitä pienellä ympyrällä ja yritti saada takajalkoja enemmän alle ja työskentelemään takaosalla enemmän.

Sitte takaisin ratsastaja selkään ja sama harjotus jatkui..Sitte huomas ku hevonen alkoi kuunteleen ja ratsastajan avut tuli nopeammaks..ja sieltä siis tuli välillä niin hienoa liikettä, mutta aluks vain sen 2-4 askelta. Mutta mää olin siis ihan äimänä, että tästä tammastahan tulee vielä jotain ;) Maiju kehu, että onpas lupsakka tamma ja niin reppana katse. Kysyin, että puhutaanko samasta hevosesta ja Maiju ihmetteli..Sanoin vain, että tamma on myyty just sen luonteen takia pois opetuskäytöstä. Huomas kyllä, että se vähän Maijuakin arasteli aluks ja sitte ku satukin oli ihan ekaa kertaa sen selässä. En tiedä miten se olis mulla menny, mutta sehän selviää seuraavalla kerralla...appuuvvaaa!! :D

Minä ite tykkäsin Maijun tavasta opettaa ja neuvoa. Selitti ainakin näin kuunteluoppilaan mielestä selvästi ja jos ei toiminu tai teki väärin korjas kyllä. Paneutu tosi paljon Taruun, koska oli uusi hevonen. Eikä kattellu kelloa vaan opetti niin kauan ku oli tarvis. Tällä kertaa valmennus kesti 1h 20min. Mutta oikeasti en ole koskaan nähny tammalta tuollasta liikettä, vaikka se tulikin vain pilkahduksittain, mutta silti!! Se on ennen menny ihan pitkänä eikä itekkään ole oikein tajunnu, että se oikeesti pystyy tuohon ;) Oon nyt kyllä ihan pähkinöinä!! :DD Tästä on hyvä jatkaa...harmi ku ei ollu kameraa mukana, ehkä seuraavalla kerralla..

maanantai 6. syyskuuta 2010

aurinkoinen maastolenkki

Sain satulan nyt vihdoin ja viimein siihen kuntoon, että sitä voi Tarulla käyttää. Paras mahdollinen se ei sille oo ja vieläkin on haussa parempi satula.Mutta tällä mennään nyt ainaki vähän aikaa vielä. Kävin eilen ratsain maastossa Silvastin tiellä. Mentiin jopa pienen taivuttelun jälkeen sen pelottavan maatilan ohi..Nyt siitä oli hävinny se keltanen peräkärry, mutta sen tilalle tullu keltasia säkkejä ja puulavoja...jaiks...:) Koirat tuli vastaan kattomaan ja varmistamaan, ettei vaan tehdä rajaloukkauksia :) Omistajat huusi ne sitte pois ja me päästiin jatkahan matkaa..Yllättävän hyvin tammuska siitä lompsi ohi, säpsi tottakai, mutta ei niin pahasti ku mitä aluks luulin..takas päin tultiin paremmin ja varmemmin ;) Tein parit laukannostot molempiin suuntiin, ravailua rennosti ja loppukäynti..Tallin vieressä pellolla mylläs puimuri ja sitä ihan vähän joutu katteleen, mutta muuten hyvin..Tammuska rupes huuteleen Näkkärille ja naapurin hevosille jo kilometrin päästä :D

Jatkuispa tällaset ilmat vielä pitkään..vähän on tiet pikkasen liian kovia, eli öisin vois vaikka ripahuttaa kunnolla vettä :D

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

myyntitouhuja sun muuta

Kylläpäs se syksy tuli taas ihan yllättäen ja vilukinttu on taas paleltumispisteessä hevostouhuissa..Taitaa joutua kaivahan talvivarustuksen varastosta ja myöntää itelleen, että kesä on ohi taas tältä erää! Eipä siitä juurikaan kerinny nauttia, kesälomakin huiteli liian lujaa ohi ja hyvät kelit olin töissä ja paskat kelit vapaalla :D Niin tätä mun tuuria! Mutta toivottavasti syksystä tulee pitkä, soppelin kuiva ja lämmin..Rapakelit vois jäähä välistä ja talvi sais tulla sitte yhtä nopeesti ku tää syksykin!! Nää on näitä hevosihmisen toiveita :)

Taru on ollu myynnissä loppukesän, mutta kyselijät on ollu sellasia äitejä, jotka etsii lapsille "vähäisompaa" rauhallista "terapiaratsua" tai sitte ratsastuskouluhin ja sen elämän Taru on jättänyt jo taakseen. Reippaat 6 vuotta se sitäkin hommaa kerkes tahkota ja nyt olen sille luvannu, ettei enää koskaan tarvi tunteja tehdä. Omat valmennukset sun muut ratsastukset ja ajot kuuluu nyt tammukan tulevaisuuteen.

Yksi kivanoloinen nainen sitä kävi oikeen kokeilemassakin ja tykkäsi. Sillä kyllä natsas ajatukset hevosen kans, olin ite ehkä ihan pikkasen kade ;) Itekki hyppäsin selkään 3 kuukauden tauon jälkeen tuulihousuissa ja jälki oli sen näköstäkin ;D Satulassa ei meinannu pysyä, avut oli kadoksissa, tasapaino jotain ihan muuta ku on ollu joskus..tammuska ei vaan ymmärtäny mun apuja ?!?!?! :D Naisella (jonka nimi ei jääny mieleen) Taru toimi hyvin. Ratsastin ite tamman Hirvisten kentälle ja ku sielä ei olla vielä koskaan käyty nii olihan se jännä paikka, mut sinne päästiin :) Menin kaikki askellajit läpi, temponmuutoksia, avot ja sulut, pohkeenväistöt. Toinen kierros oli sen verran jäykkää, että pohkari jäi pariin askeleeseen ja laukka ei meinannu mahtua kentän aitojen sisäpuolelle. Oli sellasta ärsyttävää kaahottamista! Mutta vikaa oli kyllä minussakin :D Että ei kaikkea voi laittaa hevosen piikkiin..Selässä oli sellaset 15 minuuttia ja heti toinen polvi kipeyty..ankkana sain kulkea seuraavan viikon ja persluut oli sen verran arat, että töissä salli-satulatuolissa istuminen oli täyttä tuskaa :DD

Käytiin sitten vielä maastossa ja se Nainen ratsasti. Lähin ite pyörällä vierelle. Hyvin meni reissu ja palattiin takas tallille. Laitoin vielä tammukat ulos ja läksin kotia.

Seuraavana päivänä kävin vielä ite ajamassa ihan vain käyntilenkin ku nyt on 4 päivää peräkkäin menty vähän reippaammin. Ja uskoin, että tuo ratsastaminen liian kapealla satulalla oli selälle vähän raskasta ja voi olla vähän arat selkälihakset vähän aikaa. Kävin silvastintiellä ajamassa ja sittehän minä päätin, että nyt mennään sen pelottavan maatilan ohi :) Heti kurvissa taas stoppi ja vänkäs pellolle päin. Pysähytin suoraan tielle ja ootettiin traktorit jotka tuli tilalle. sitte vaan vähän kerrallaan painetta ja heti oikeeseen suuntaan liikkumisen jälkeen palkinto ja kehuja ja olisin vielä rapsuttanukki, mutta ku ei kärryistä yltäny ;) Näin me mentiin taas ohi, pari kertaa tuli sellanen pikkupaniikki, että mihin suuntaan se matami aikoo lähtä, mutta eteenpäin se aina kummiski päätti mennä. Raippaa en juurikaan nyt käyttänyt, vähän napahutin takamukselle merkiks. Tamma oli tilan ohittamisen jälkeen ihan että "Vau!! Mä tein sen! vähänkö mä oon hyvä! Huhhuh ku pelotti! Ja mä olin niin ylpee!! :D Takas päin tullessa käveltiin ja 3 koiraa tuli vierelle..Hauskaa ku kaikista isoin koira pelkäs eniten :D Ne vain kierteli hevosta ja katteli, vähän haukkuvat ja Taru katteli niitä ja käpötteli ohi..

Nyt Taru on joutunu lorvihin 4 päivää mun töitten ja muitten kiireitten takia. Mut tänään olis tarkotus hakee Saariselta leveempi kaari ja kiivetä takas selkään :D

perjantai 27. elokuuta 2010

vaihteeks rauhallisempaa

Tuli eteen se ongelma, ettei päästä nyt tekeen koko lenkkiä Silvastintietä tuonne Lampille päin :/ Päätin sitte vaihtaa suuntaa :D Antero oli käyny edellisenä päivänä kengittämäsä Tarun. Kengät veteli ihan viimesiään, että oli jo aikaki.. Oli satanu kivasti, että tie oli Mullikkoon päin vähän pehmenny. Siellä päin ei olla vielä käytykkään, joten en yhtään tienny mitä sielläki tulee vastaan ja minkälaisia härveleitä on tien vierellä...Tamma oli taas tosi pirtsakka ajaa ja käveli kotua poispäinki rennosti ja tarmokkaasti :) Heti Silvastintien päässä oli kärkikolmio kaajullaan ja siitä oli kulunu se keltanen maali pois ja alta pilkisti kiiltävä metalli!!! O_O ja sekös meitä matamin kans hirvitti oikeen, että piti kiertää melkeen toisenpuolen ojan pohjalta ohi...

Päätin heti ku lähettiin menee, että nyt en komenna, enkä käytä raippaa ollenkaan ja annan kiertää ja mennä löydällä ohjalla pelottavien kohtien ohi ja se toimi..Tamma rennosti taapersi meneen eikä mikään oikeen ollu ihan älyttömän pelottava :D Tienlaiassa oli vanha punainen maitolaituri ja se kierrettiin vähän keskempää tietä..sitte tuliki ihan älyttömän korkeet kantokasat ihan ojan toisella puolella, muttei tamma niitäkään mitenkään erikoisen paljon pelänny, vähän katteli ja ravaili ohi :) Loppumatka meniki ihan normaalisti, välillä oli taloja, peltoja, tiheetä mehtää..eli ihan normaalia maisemaa, mitä tamma ei kattele :)

Sitte tuliki matkan pelottavimmat kohdat, ekaks pitempi mutka, jossa silta ja reunoilla kaiteet..siitä mentiin rauhallisesti vähän kattellen ohi..sitte lyhyempi ja siitä me ei enää jaksettu ees välittää..lopuks hokasin, että edessä olis Myllykoski ja siinä levee PUUSILTA!!!!! aapuuuuvaaa!!! tamma teki stopin, katteli, kokeili peruuttamista ja vähän kääntymistäkin..vieläkään en ottanu raippaa käyttöön..rauhallisesti ooteltiin, kateltiin, haisteltiin ja taidettiin vähän maistaakkin :) Annoin tamman hahmottaa tilanteen ja käskin eteenpäin..askel..haistellaan...askel...kuovitaan...askel...toinen...ja hitaasti, mutta varmasti tamma käveli yli reunoja kattellen...

Tää on siis just tällanen!!! Hohhoijjaaa...Tässäkin olis voinu tulla se ihan älyttömän hirvittävä paniikki ja kääntyä väkisin takasi..mut tamma yllättiki ja meni yli!! Käytiin kääntymässä vähän matkan päässä ja kotia päin tultiin mitään mukisematta yli...niinku siltaa ei olis siinä ollukkaan :D saa nähä miten seuraavan kerran menee...Tamma oli kotiinpäinkin kiva ajettava, reipas, mutta kuunteli pidätteitä ja ravas just sitä vauhtia mitä ite halusin, mitä ny välillä vähän vaihto rytmiä ku joku ihan vähän pelotti :) annoin pitkän loppukäynnin ja reissu kesti ehkä noin 1,5 tuntia saatto olla vähä enemmänki..Tamma ei edes hionnu, kiitos viileän illan :)

Huomasin, että tamma on rauhottunu tallissa ja käytävällä paljon, enää ei kuovita niin paljon, seisotaan rauhallisesti pesupaikalla ja valjastuspaikalla..Hoidin tamman, kylmäsin jalat ja jätin Näkkärin seuraks talliin..Ehkä mä en tätä tammaa myykkään!! Voi kyllä olla etten raaskikkaan ;) On tää sellanen persoona, ailahtelevainen, välillä kärtynen, välillä syliin tulevaa sorttia...aina on uusi päivä Matamillakin ;) Eli perussuomalainenakka!! :D

sunnuntai 15. elokuuta 2010

Match Show Ylivieska 14.8.2010

Olin jo aikasemmin kesäkuussa ilmoittanut Tarun mätsäriin Ylivieskaan, pyörsin useamman kerran päätökseni, mutta päätin sitten kuitenkin viedä tamman näytille ja saisihan siellä tosi hyviä kuvia matamista. En oikeastaan tienny, että olisiko tamma vielä omistuksessani ku myynnissä nyt on. Ei mikään pakkomyynti, mutta katotaan josko sille löytyisi vähän enemmän sen tarkoituksen mukanen koti. Tai sitte joudun ruveta sillä enemmän hyppäähän ;)

Perjantai-iltana puunasin suitset ja kattelin vähän kamoja kasaan. Menin lauantaina aikasemmin joskus kasin maissa tallille ja hepat oli jo ruokittu. Tallinpitäjä oli reissussa, joten mun hommaks jäi tänään hevosten ulosvienti ja karsinoitten siivous.. Otin Tarun käytävälle ekaks ja kastelin sen ja pesin sen kunnolla ainehilla. Älyttömän hyvin tamma anto päänkin pestä, vaikka tähän asti ei oo saanu päähän ruutailla. No kastelin sen kyllä ensin sienellä ja sitte huuhtelin suoraan hanalla. Sitte pikakuivaus ja laittelin siinä kamoja kasaan ja annoin tamman vielä kuivailla. Laitoin häntään ja harjaan hoitoainetta, että sais ne selväks..Olis ollu taas fiksuinta selvitellä häntä jo edellisiltana ja sit vaan pestä ja laittaa vähän kiiltoa..mut eihän sitä kaikkee muista?!? ;) No lähti se selväks ja hyvä tuli! Taru oli jo melkeen kuiva nii suihkuttelin siihen vielä kiiltoainetta ja harjasin. Sidoin vielä hännän pintelillä, ettei sitä trailerissa sotki..ihan hirveetä puunausta sanon minä!! Ei oo kyllä yhtään mun tyyliä, mutta ihan kivaa vaihtelua :D

Merja tuliki trailerin kans tallinpihaan ja uudella yhdistelmällä :D Ruettiin lastaahan eikä tamma ollu yhtään samaa mieltä. Näkkäriki huuteli vielä tallista, hihna turvan yli ja uusi yritys ja ei niin ei!! :/// Merja otti sitte liinan ja veti Tarun takajalkojen takaa ja sitte tamma sai vähä oikeeta suuntaa mihin olis pitäny mennä..Vähän siinä tuumattiin ja yks askel ja hirveet kehut ja toinen...ja kolmas...ja sitte vielä peppu sisään, takapuomi kiinni, hevonen kiinni ja luukut kiinni :)

Vein Näkkärin sitte vielä pihalle ja HUI!!! Mie kierrän kyllä tämän vekottimen tarpeeks kaukaa ja huips voltti..oli yllättävän kepeet jalat Näkkärillä!! :D Mut tarhaan asti päästiin ja sinne se jäi huuteleen ku me lähettiin...taas vähän tipalle tääkin lähtö meni...65 minuuttia aikaa kehän alkuun ja matkaa reilu 50km, uusi yhdistelmä kuskilla..

No ei paljoa kerinny paikkohin tutustua, hevonen kopista, katokseen ja Merja jäi sitä siihen laittahan ja mie kipsutin ilmoittautuun. Saatiin numerolaput suitsiin, pussillinen leipää ja sokeria (kysyinki tammalta millos sää oot tällasia makoosia saanu, taitaa mennä mun kahvin sekaan ;) ) ja nimikyltti. Suitset päähän, numerolaput sivuilla, kypärä päähän, hanskat käteen ja läksin katteleen tamman kans vähän paikkoja, jos ei niin hirveesti hirvittäis..Kerkesin nurkan takaa kehän reunalle ku jo tuomari vinkkas kehään :) Tuomareina oli Hippoksen tuomariaspirantti Johanna Kyrö ja Pohjois-Pohjanmaan Hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja Markku Nisula.

Vähän aikaa seisottiin sivuttain tuomareihin ja tamma otti aina vähän eteenpäin ja tuomarit liikku tamman mukana :) Sitte lähettiin kiertään sellasta pitkää ja kapeaa kehää ensin käynnissä ja sitte kierros ravissa. Älyttömän hyvin tamma toimi, eikä ravillekkaan tarvinnu turhia käskiä. Mitkään lepattavat muovit (mitä mää aattelin että varmasti säntää karkuun) tai korkeat tuijapylväät kehän molemmissa päissä ei hirvittäny..Tää tamma oli ku vanha tekijä :D ja meitsi älyttömän ylpee!!! :) Ei höristelly muille hevosille eikä säpsyilly yhtään.

Sitte jäätiin meidän kehän jälkeen oottelemaan muiden suokkien kehiä. Merja otti pari kuvaa ja käveltiin välillä, välillä seisoskeltiin ja taas käveltiin. Kun kaikki muut suokit oli käyny kehässä yksitellen jäätiin pyöriin isoa ympyrää ja tuomari laitto meitä järjestykseen. Sitte alkoki palkitseminen. 7. sijalle tuli piensuomenhevosori Pikku-Jätkä, 6. oli sh-tamma Ilon Alma ja sitte oltiin me. Eli oltiin suokkien 5. ja kun oltiin palkitsemisessa tuomarit oli päättäny palkita Tarun myös Hyvä Tamma palkinnolla ja kyselivät vain, että meinaanko tehä sillä varsoja, että kannattais...Hyvä emätamma!! JES!! :) Mun kuvioihin ei vain nyt mahdu millään varsat :( vaikka Tarulta olis kyllä tosi mielenkiintoinen saada jälkeläisiäkin omaan käyttöön..Mutta mistä revit ajan, rahat ja koulutustaidot?!?

Vein tamman karsinaan odotteleen heinäkasan kans ku jäätiin kattomaan vielä muita kehiä ja ootteleen sitä Outin uutta heppaa..Papu oli Muut rodut- kehässä..Hieno oli ruuna ja älyttömän rauhallinen vaikka oli vasta 3v! :) Ja Papu tuli toiseks omassa luokassaan!

Sen kehän jälkeen otettiin Taru ja ruettiin laittaan koppiin. Ja taas jumitus lastaussillalle, liina taakse ja pikkuhiljaa matami tuli koppiin. Tämän kans ei auta kyllä rueta tappeleen, liinan kans tulee hitaasti, mutta melko varmasti askel kerrallaan koppiin. Ehkä pitäis kokeilla sitä yksin koppiin laittamista pitkän liinan kans, mut sitä tarvis kyllä harjotella paljon..köröteltiin kotiin ja kastelin tamma ja sumutin ötökkäainetta, oli sen verran hikoillu lattialle asti..No ei ihme jos lämmintä oli sen 25 ainaki...oli itelläki kyllä sellanen olo, että olis saunassa istunu..

Mukava päivä, tammasta voi taas olla ylpee, mut kotona on taas oma ihana itsensä xD

Nyt olis tarkotus hommata tuohon satulaan se leveempi kaari ja hypätä täsä joku päivä heposen selkään pitkästä aikaa..Kuvia mätsäristä tulossa myöhemmin..

torstai 29. heinäkuuta 2010

Lomailua ja pieniä ajolenkkejä

Tamma on saanu pitää taukoa nää helteet. Ei raaski pistää aisohin ja oikeestaan ite ei jaksa valjastaa..se on vielä melko mahoton valjastettava..valjastuspaikka on jotenkin pelottava, toisin päin seisoo kyllä vaikka kuinka kauan, mut ku kääntää pepun toiseen suuntaan nii alkaa salsaus, etusten nakkelu ja muu mesoaminen. Tamma ei kohdista sitä kylläkään minuun, että itse paikassa täytyy olla joku tosi pelottava juttu..

Merja lähti avuks viime keskiviikkona ja katteli samalla tammuskan kujeita. Ei tamma enää ehkä ihan niin paha ole, mut ei sen kans vielä yksin siitä tohi yrittää liikkeelle..No päästiin matkaan ja ajettiin ehkä vajaa kilsa ku Merja huomas, että toinen rengas on vähän lussu..Ilmaa oli, mutta paljon lussumpi kuin toinen. Käytiin kääntymässä ja käyntiä koko matka...pitää tehdä antille reklamaatio, eihän tää voi enää olla totta..Uusittiin sisäkumi ja rengas kokonaan ja nyt jo 2 ajolenkin jälkeen rengas tyhjä.

Ajettiin takas tallille. Ajoin tamman nyt toisin päin valjastuspaikalle, eikä tamma välitä mitään..on se outo juttu!!!... Pesin tammaa vähän haalealla vedellä ja suihkutin ötökkämönjää. Näkkäri olikin Kaustisella kengitettävänä, joten tamma pääsi ulos ihan yksin :) Vedin varuilta aitaan sähkön, mutta ei tamma mitään hötkyilly vaikka yksin jäikin. Alkoi mutustamaan ruohoa ja välillä nosti päätä ja katteli tielle. Höristeli välillä, mut siinä kaikki..Kyllähän sen tohtii ulos yksinki jättää :)

Otettiin Merjan kans rengas irti (taas kerran) ja vien sen antille..Saapi kattoo mistä rengas vuotaa, oma veikkaus on venttiili...Eli ajohommatkin nyt kivasti tauolla, ku kesäloma alko...:/

sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Kuvia heinäkuulta

eka ajolenkki Kleemolan perukoilla

Sain perjantaina renkaat uusilla kumeilla ja pistin ne eilen Sepon avustuksella alle. Sain sitte älynvälähdyksen, että käynpä sitte samalla ajamasa..No Merjanhan piti lähtee ekalle kerralle suensyötiks, mut en sitte kerenny sitä vaivata asialla. Haettiin tammat sisälle ja valjaat päälle. Siirsin tamman siiloon kiinni, että saa kärryt perään. Noh, tammahan ei oo siinä kohtaa käyny ollenkaan, eikä meinannu asettua aloilleen. Takana haukku koiria ja 3 kärryt vierekkäin pystyssä, vieresä traktori ja kaikkee liian pelottavaa,...salsas koko ajan ja kääntyili edestakaisin. Hyvä ettei kääntyny väärin päin. Laitoin sitte kärryt perään, mut niitä ei meinannu saada kiinni, ku hevonen vekslas itteensä miten sattuu. Kuopi maata, heitti etusta, kääntyili, heitteli päätään yms.yms.

Joten kuten sain kärryt perään, arskat päähän, kärryhin valmiiks (ristin merkkejä tehden), Seppo päästi irti ja käskin taluttaa tamman pihalle asti, ettei keksi mitään sekoiluja siinä siilossa. No hyvinhän se sitte lähti tallustamaan, ja niin ihanan virkeästi....olispa tamma aina tällanen ajettava..Käveli reippaasti, eikä oikeen kytännytkään mitään. Kerkesin jo aatella, että täähän menee helposti....kunnes....tuli liian pelottava talo ja tien toisella puolella autotalli, paljon puskia...ei muuta ku stop, kääntymisyritys, ku ei onnistunu nii pakki päälle....käytiin aika lähellä ojaa (tai siis minä kävin :/), raippaa, s**tananp**kele ja tamma sujahti siitä ohi...saa nähä miten seuraavan kerran mennään vai mennäänkö ollenkaan :/

Muuten lenkki meni hienosti, eikä muita noin pelottavia juttuja ollu, vähä puukasoja ja liian lähellä tietä olevia latoja kierrettiin. Kotia päin tultiin sitte kans ravia ja alamäessä (tie on aika mäkistä) vauhdin kiihdyttyä nosti tamma niin nätin ja sopevan laukan, että kuskiaki oikein nauratti....laukkaispa selästä käsin maastossa noin nätisti :) Annoin tamman aina pätkiä laukata...Vähän tamma hikos, mutten vihtiny sitä alkaa pesemään. Tiistaina sitte pestään paremmin, ku ajetaan taas....Vitsi ku sais tuon satulan myytyä niin sais hommattua sen paremman ja pääsis 3 kuukauden tauon jälkeen selkään...Vois alottaa valmennukset naapurissa olevalla kentällä...

perjantai 16. heinäkuuta 2010

Taru 13veee!!

Taru täyttää tänään 13v, tammuska on ollut mulla 1v 3kk ja 16 päivää :)

Tänään pitäis saaja koppiksiin renkaat takaisin uusilla kumeilla :) jos sunnuntaina pääsis ajeleen uusissa maisemissa Merjan avustuksella :) Tamma on viettäny kesälomaa kolmisen viikkoa..mut ihme kyllä se EI OLE lihonu!! :D Nyt sitte otetaanki viimenen rutistus mahanpienennys/lihasten löytämisessä ennen elokuun mätsäreitä..ei edes uskalla tietää ketä siellä tulee vastaan suokkiluokassa :D noh kokemusta se ainaki on..

maanantai 12. heinäkuuta 2010

uudet tuulet :)

Taru siirrettiin eilen sunnuntaina uuteen talliin Kleemolaan. Pääsi toisen sh-tamman seuraan. Talli on tosi avara ja isot karsinat. Tammuskat tarhailevat vierekkäisissä tarhoissa, Tarun puolella vähän myös vihreetä.

Melko hyvin tamma meni koppiin, vähän joutu takaa liinalla auttamaan, ku jumittu etujalat lastaussillalle..Eipä tamma paljonkaan vetäny pulttia tallipaikan vaihdosta. Käveli löysällä remmillä talliin ja suoraan karsinaan..löysi heinätukon ja alkoi mutustamaan..Seurattiin Merjan kans vähä aikaa ja tein ruuat valmiiks. Laitoin vesisaavin karsinaan ja nakkasin kaurat, ovet kiinni ja kotia..Jätin terveiset Sepolle karsinan oveen..Tallin omistajan vävy oli käyny vielä vähän meidän lähdön jälkeen kattomasa, että onko uusi asukas jo tullu..sielä Taru oli vieläkin turpa maassa hamuten viimesiä heinänkorsia ;)

aamulla menin laittahan avuks tammaa pihalle. Harjasin pikapikaa karsinasa ku Seppo otti Näkkärin käytävälle ja suki sen puhtaaks :D Eipä tammat pihallakaan sen kummemmin toisista välittäny..välillä kävelivät vierekkäin väliaidan vieresä ja Taru vinku ja nakkeli etustaan :D Höntti tamma!! :) Sittepäs ne keskittykin syömään..vähän ajan päästä tuli paarmat kimppuun ja tein Tarulle ötökkämönjän ja suihkuttelin sen ympäriinsä...ei ollu mitenkään hirveen mukavata matamista! :D No tottahan toki sitä pitää aina jäädä suustansa kiinni ja puheltiin hevosista se pari tuntia ennen ku maltto lähtä kotia ja töihin..iltavuoron jälkeen menen vielä laittahan tamman sisälle nii seppokin näkee ettei se mikään paha ole ;)

torstai 1. heinäkuuta 2010

Tarua oottaa nyt heinäkuun alkupuolella muutto uuteen talliin. Sain tallipaikan Kleemolasta, pieneltä yksityiseltä tallilta. Taru pääsee toisen sh-tamman "Näkkärin" seuraan :) Tallin pitäjä vaikutti tosi mukavalta ja reilulta ns. vanhan ajan hevosmieheltä...siis hyvässä mielessä :) Nyt vain odotellaan tamman siirtoa uusiin maisemiin :D

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

homeopaattista hoitoa...

Mua on vaivannu Tarun jatkuva tukkosuus ja räkäsyys. Otin sitten yhteyttä Rahkosessa asuvaan Saijaan, joka tekee homeopaattisia hoitoja eläimille. Täytin etukäteen Tarusta melko tarkan kyselyn, jossa kysyttiin kaikkea turvan ja hännän väliltä.

Saija tuli puoli neljäks tallille ja otettiin tamma heti käytävälle. Ja matamihan ei tykänny yhtään siitä, että joutuu seisoskelemaan ihmisten tuijotettavana ja käplättävänä..ja näytti kyllä Saijalle omat ihmeelliset taitonsa. Hieman siinä pelotti Saijan varpaat..:/

Saija katteli ensin hevosen läpi ja alkoi sitten hieroskella, ensin kaulaa, ryntäitä, etujalkoja, selkää, lautasia ja takajalkoja. Tamma vain ei oikein osannu rentoutua ja nauttia käsittelystä. Jalat ei pysyny maassa ollenkaan, ne joko oli koko ajan ylhäällä tai sitte niillä viuhottiin niin mielettömästi, että välillä joutu vähän komentamaan. Oli mielenkiintosta seurata miten tamma reagoi mihinkin ja mistä löytyi ne iiiiiiiihanaaaat paikat, joissa melkein jo malttoi/uskalsi rentoutua. Sitten tuli taas meininki, että ai niin joo minähän en muuten tykkää uusista ihmisistä ja varsinkaan sillon ku ne hiplaa mua!!! :)

Saija löysi myös Tarusta stressipatit silmien yläpuolella. Ne on normaalisti tasapainoisella hevosella kuopalla, mutta Tarulla ne oli turvonnu pehmeiks palloiks. Niitä saan nyt sitten kotiläksynä käsitellä, hellästi painaen kämmenellä. Ne pitäis pikkuhiljaa siitä "sulaa" pois..saa nähä...:)

Saija käsitteli vielä sellasella mustekynän tapasella vekottimella selkärangan akupisteitä ja ne tuntu tammasta melko hyvälle. Välillä selkä meni ihan köyrylle, mutta sään kohta oli hirvee kokemus. Tamma meinas suuttua oikeen kunnolla. Taru sai kehuja hyvästä lihaksistosta, joten hermostuneisuus ei ole niin vahva, että olisi vetäny lihaksia jumiin :)

Sain myös homeopaattisia aineita, joita annan nyt 5 päivän ajan. 2 pientä pilleriä, jotka liotetaan 2 dl vettä. annetaan 5 ml päivässä ruiskulla kuivaan suuhun. Muuten saa liikutella ihan normaalisti ja elää normaalia hevosen elämää..Toivottavasti näillä keinoilla saadaan tamman olotila normaaliksi. Hieronta kuuluu nyt ohjelmaan pari kertaa viikossa..täytyy sitä hieman opiskella..

torstai 27. toukokuuta 2010

Taru the ajohevonen

Taru on ollu pääsääntösesti nyt ajohommissa. Ratsun hommat on jäähyllä epäsopivan satulan takia, eli siis siihen asti kunnes löydän uuden satulan..huoh...

Taru toimii vieläkin hyvin, nyt on ollu vähä sellasta salsaamista lenkeillä. Mut siis yleensä toimii hyvin :) ja kotia päin varsinki pystyy heittään vähän vapaalle ja katteleen maisemia tai ottaan arskaa. Traktoreita mennään pelloille karkuun, mutta kaikki muut ollaan ohitettu kunnialla...(omistaja koputtaa puuta täsä vaiheesa) ;)

Kohta pitäs kokeilla sitä mehtäreittiä, josko sielä olis vielä hyvä tie, ettei oo ajettu isoja kivenmurikoita...höh...mukamaste turvetyömaa on tärkeempi ku me hevosihmiset!!???!!

keskiviikko 12. toukokuuta 2010

vanha satula hyllytetty ja uutta etsimässä...

Käytiin Tarun kans Satulan sovitus -kurssilla Nivalassa viime lauantaina. Tamma meni pienen mietinnän jälkeen koppiin ja matkusti hienosti. Hevostalli Pegasoksella tamma käyttäytyi hyvin. Ensin testattiin ilman huopia omia satuloita ja kerrottiin kurssin pitäjälle Sari Bordille mikä mättää tämän hetkisessä satulassa ja millaista uutta satulaa etsitään. Ensin tutkittiin hevosten selkiä, Tarulla on melko leveä selkäranka sivuhaarakkeineen, kummat lihas/läski patit säästä alaspäin. Tullut ehkä epäsopivasta satulasta ajan mittaan.

Hevosia kurssille oli tullut muistaakseni 7 kpl ja kuunteluoppilaita oli noin 10. Jaettiin hevoset puoliks ja me Tarun kans päästiin onneks ensimmäiseen ryhmään. Etsin Tarulle joko koulupainoitteista yleissatulaa tai sitten koulusatulaa. Huomasin tuosta omasta Wintec 2000-satulasta, että se on vähän liian kaareva runkoinen ja ilmatila liian kapea, kaarikin tuntui liian kapealta. Mitattiin säkätila kaarevalla mitalla ja piirrettiin sitten kaari paperille ja mitattiin siitä sitten Wintecin kaarimitalla oikean värinen kaari. Punaista se näytti Tarulle kuten arvelinkin. Vaihdettiin omaan satulaan punainen kaari, suitset päähän ja kentälle kokeilemaan. Hevosta piti ratsastaa kaikissa askellajeissa ja molempiin suuntiin.

Satulasta näki heti että liukuu liiaksi eteen ja takakaari hyppää kevennetyssä ravissa ahterini mukana ylös. Eli siis satulassa on liian kaareva runko. Sari neuvoi kokeilemaan Wintecin 500 cair -yleissatulaa uutta mallia, joka on hieman edeltäjäänsä suoremmalla rungolla ja leveämmällä ilmatilalla. Satulassa oli valmiina sininen kaari (punaista yhden kapeampi) ja satula liikkui vieläkin liikaa eteen ja takakaari pomppi mukana. Vaihdoin satulaan punaisen kaaren ja sitten se istuikin hyvin selkään. Ei liikkunut eikä pomppinu mihinkään suuntaan :) Olin satulani löytänyt!! Nyt vain etsimään halvinta vaihtoehtoa :) Harmittaa kun ei kerenny kokeilemaan koulusatulaa ollenkaan. Loput hevoset tuli kans kentälle ja alko olla tosi ahdasta :/ Päätettiin pistää tamma koppiin ja lähteä kotimatkalle. Ihan hillitön nälkä yllätti jo Nivalan Nesteellä, joten pysähyttiin syömään ja jatkettiin täydellä mahalla kotia.

Nyt onki sitten vanha satula hyllytetty, rötköttää ilman kaarta ja ruuveja telineellä. Olen ajanut Tarua nyt useasti kun siinä niin hyvin toimii. Hieman pohjakuntoa ja mahaa solakammaks :) Potkuremmin elokuisia mätsäreitä ajatellen...:)

maanantai 3. toukokuuta 2010

Kärryttelylenkki

Lähdin Tarun kans kärrytteleen ja Johanna lähti(uskalsi ;)) kyytille. Hienosti tamma lähti lenkille, vähän ilmaantui matomötkylän ominaisuuksia, mutta säikkyminen jäi tallille :) Pari kilsaa kerettiin mennä nii toinen rengas meni vähän lyssyks. Ei muuta ku kääntyä takas ja laittaa lisää ilmaa. Odoteltiin Tommia siilon ovella ja Johanna lähti kelaan pyörällä jo kotiin. Päätin sitte kuitenki vielä käyä tammuskalla lenkillä ku oli melko hyvä ilmaki. Kävin melkeen Välikankaalla kääntymässä ja jossain vaiheessa kotimatkaa toinen renkaista räjähti. Mutta onneks tamma ei välittäny mitään, ei tieten tupot ja kova tuuli korvissa kuullu mitään. Muuten olis singahtanu valonnopeudella seuraavaan ulottuvuuteen :) Ei auttanu ku pistää kävelyks, vaikka tamma oliski halunnu ravailla kotiin. Tulin ite sitte kilsa ennen kotia käveleen tamman viereen ja sehän oli vähän hiessä 8)

Tammaan voi kyllä olla ihmeellisen tyytyväinen näissä ajohommissa :) Kaikki aikasemman säpsähtelyt ja pelätyt roskapöntöt on historiaa. Karihtalan kohta nyt vielä pelottaa, tai siis sitä ennen oleva kesämökki ja puukasat. Mut muuten tamma menee ku juna eteenpäin. Laiska se kyllä on kärryjen edessä kotua pois päin, joten ymmärrän, miksi siitä tuli ylipäätään ratsu ;) Kotia päin hölkyttelee ihan kivaa vauhtia ja välillä jopa vähän kiilaa. Mitenkähän tammalle saisi tuon alkumatkan vähän innostavammaksi, ei tarvis koko ajan herätellä?? Olisko kellään vinkkejä? Ripustan kohta sen turvan eteen porkkanan, jos se sillä menis vähän tarmokkaammin ;)

Nyt on vain ajohommat sen aikaa jäissä, että saan uudet renkaat hommattua. Pitempi häntäremmin puuttuu, valjaissa tullut on ainaki sen 15cm liian lyhyt (pitkä hevonenko vaiko lyhyt häntäremmin????) ja lokarit puuttuu kärryistä, joten vesikelillä ei ajolenkit onnistu...

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

ajohommia ja Tarun vuokraus

annoin Tarun 3 viikoksi Jannalle vuokralle ja vapaaseen käyttöön. Itellä töisä sen verran kiirusta, ettei olis kerenny tammuskaa juurikaan hoitaa saati sitte liikutella. Janna on käyny ratsimasa omaan tahtiin ja viime keskiviikkona ajettiin toisen kerran. Käytiin vähän pitempi lenkki ja tamma oli ehkä vähän enemmän oma "kenkku" itsensä ku eka kerralla. Normaalit pelottavat paikat oli taas pelottavia ja kotua pois päin Taru luuli olevansa mato :) sen verran tamma kiemurteli ja katteli paikkoja. Hyvin tamma kuitenki totteli ja toimi kärryjen edessä. Vieläkään ei sattunu autoja tuleen vastaan, joten sitä en tiedä mistä itteni ja hevosen löydän ku ensimmäinen tulee vastaan ;)

Mutta tätä uudelleen löydettyä harrastusta jatketaan edelleen ja uhmataan uusia haasteita jatkossakin ;)

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Ajohommat alotettu

Ajelin tallille kolmen maissa iltapäivällä ja Merja tuli heti perässä. Hain tamman käytävälle ja Merja rupes värkkäähän valjaita ajokuntoon. Harjasin tamman ja ruettiin valjastaan ja onnistuhan se alkuvaikeuksien jälkeen :) Aluks häntävyö ei riittäny, kokeilin toista ja se ei mahtunu metallirenkaasta läpi..päätettiin sitte ajaa ilman :) Seuraava ongelma oli ohjasrenkaat valjaisa. Mun uudet harjoitusohjat ei menny renkaista läpi, kokeilin Sarin nailonohjia, eikä nekään sopinu renkaista...Otin sitte Sarin siloista isommat renkaat lainaan ja omat ohjat meni niistä läpi...JES! Nyt päästään sittekin ajaan, olin jo heittämäsä vermehet jorpakkoon...

Sen verran harjoteltiin, että Merja ajo Tarun takaa siilolle, jossa sitte valjastettiin..Mua hirvitti, miten tamma suhtautuu kaikkeen..Ihan suotta mää hermoilin :) Merja oli hyvä testaahan Tarun kärsivällisyyttä ja sitte oltiinki valmiita reissuun. Mie kipusin kärryhin ja Merja otti Tarun remmiin ja käveli löysällä narulla vieresä..tarun kans on tullu ongelmaks pihalta pois pääsy. Nyt Taru ei yrittäny mitään, kävellä löntysti Merjan vierellä. Tiellä meni yhtä rennosti ja Merja päästi irti ja pikkuhiljaa jäi taakse..vähän jäi tamma katteleen mihin se kiva heppu jäi, joka puheli mukavia, rohkasi ja kehu koko ajan :) Merja hyppäs kyytiin ja niin jatkettiin, vähän käskettävä tamma oli, muttei pelänny mitään nii paljon ku selästä käsin. Kokeiltiin vähän ravatakkin, mutta aika laiskasti tamma totteli ja vähän piti napahuttaa raipalla takamukselle :)

Käytiin vain sellanen lyhyt reissu, että jäi hyvä mieli. Ohi menevät ihmiset oli vallan ihania ja tamma olis halunnu mennä ihan syliin asti :D Seuraavana testiin joutuvat autot sun muut härvelit. Tohtiikohan sitä millon lähtä ihan yksin ajaan vai pitääkö olla joku tohtina? :D Ihan hyvä suoritus matamilta 7 vuoden tauon jälkeen. Merjan sanoin tamma on onnellinen :D

Tässä vielä todistusaineistoa, että tämä tarina on tosi :)

torstai 1. huhtikuuta 2010

Tässä kuvassa yritettiin saada tamma tasaselle alustalle ja normaalisti seisohon..Satulan sovitus- kurssia varten räpsittiin kuvia..
Taru ennen lenkkiä..kerranki tammalla korvat hörösä ;)
Tämä kuva on otettu tammikuussa paukkupakkasten aikaan..Ihanasti höyryää!! :) Laittelen vähän uusia kuvia blogiin...Viimeisestä merkinnästä on jonkin aikaa...Viime maanantaina tuli tasan vuosi siitä ku Taru pölähti Laitalaan..

Vuoteen on mahtunut paljon; epäonnea, kiukunpuuskia, onnenhetkiä ja satumaisia retkiä. Ylpeyden aihetta, noloja tilanteita, vaarallisia käänteitä, hellyyden osoituksia :) Toivottavasti seuraava vuosi tuo yhtä paljon vaihtelua!! :D

Taru on ollut liikkeessä 2-4 kertaa viikossa. Nyt sain vihdoin ja viimein koppiksetkin hommattua, pääsee ajamaan tammuskalla..Eilen tuli postissa silatyynyt ja ajo-ohjat..Jos tässä pääsiäisen aikana tohtis pistää tamman aisoihin :)

Kengitys venähti pääsiäisen jälkeen, toivotaan että kengät sen verran pysyy, että pystyy ainaki rauhallisia lenkkejä tekeen, nyt kun on itelläki vähän vapaata..:)

tiistai 16. helmikuuta 2010

siirtymisiä maatossa

Tänään aiheena oli taas kerran siirtymiset :D Tamma oli oikukkaalla päällä heti tarhasta hakiessa, löntysteli kaikessa rauhassa karkuun ja yritti piiloutua suurensuuren männyn taakse :D Käytävälläkin oli taas kerran mahottoman hermostunu, katteli taakseen ja kiemusteli minkä kerkes...kaikki oli niinku aina ennenki, mut joku hermostutti tammaa, saatto olla kyllä mullipuolelta kuuluva mekkalakin osallisena...

Päätin sitten laittaa tammalle pumpulit korviin ja sampparin, jos kuuntelisi vähän enemmän maastossa. Hyvin tamma lähti liikkeelle ja käveli rennosti..Tein aluksi siirtymisiä käynnistä raviin ja takas aika pitkästi eri askelmäärillä, aluksi pitemmillä ja lopuksi mentiin jo 4-4. Tein jonkin verran vielä laukannostoja ensin ravista ja sitte parit käynnistä. Hyvin tamma taas toimi, ei mitään moittimista ja alkuhirvitys (siis oma) olikin turhaa. Käännyttiin takas ja käveltiin reippaasti kotia päin 10 minuuttia ja jatkettiin käynti-ravi-käynti-siirtymisillä. Loppukäynti löysällä mahavyöllä, samppari pois ja jalustimet kaulalle. Testasin miten reagoi siinä paikassa jossa oli kerran säikähtänyt Jannalla jotain rekkaa ja pinkassu karkuun. Nyt käveli rauhassa, pari kertaa piti säpsähtää, mutta muuten ihan jees. Viimeset pari sataa metriä kävelin itekki, ku meinas tulla vähän kylmä selässä. Huomenna Tarulla vapaa päivä, mut torstaina ja sunnuntaina tehdään taas töitä..

maanantai 15. helmikuuta 2010

aurinkoiset talvipäivät

Janna on käyny Tarua liikuttelemasa parin viikon ajan. Taru on tarponut umpihangessa, käyny maastossa ja harjoitellu temponmuutoksia.

Kävin ite tänään vanhallatiellä maastoilemassa ihanassa auringonpaisteessa. Tarkenin jopa jättää toppahousut :) Ehkä se kevät on tulossa sittenkin :) vähän tammuskalla oli kevättä rinnassa, mutta hyvällä tavalla..käveli reippaasti kotua poispäinkin ja vauhtia riitti kotiin asti :) Käytiin hakemassa siskoni mukaan juoksulenkille. Tamma säikkyili autoja ja oli jotenki muutenki hermostunut. Ei olla kyllä käyty vähään aikaan maastossa, Janna on menny viimeaikoina pellolla.

Pesin tamman pikasesti ryntäiltä, mahan alta ja jalat. Vähän tamma nautti! :D Huomasin tänään, että tamman iho ja harjamarto on ruennu hilseileen. Johtuu tieten loimittamisesta, koska Tarua ei ole aikasemmin talvisin paljoakaan loimitettu. Nyt annoin ohjeet, että loimitetaan vain jos sataa jotain enemmän tai on yli -15 pakkasta. Ja vaihetaan ohuempaan loimeen..nyt täytyy sitten miettiä klippaako tamman ku ilmat vähän lämpenee enemmän ja loimittaa loppu kevään kevyemmällä loimella...sais iho vähän ilmaa ja karva uusiutuis kesäks..

maanantai 1. helmikuuta 2010

sitä sun tätä...

Taru on ollu liikkeessä nyt pari kertaa viikossa. Joko minä itse tai "apuratsastaja"-Jannan avustuksella :) On käyty maastossa ja kahlailtu umpihangessa, vähän on harjoiteltu myös naruriimun kans..Nää pakkaset vain meinaa kiusata mun harrastusta, tuolla autolla ku ei ajeta yli -20 pakkasessa ://// No ehkä ensi talvi helpompi...hopeso...:)

Vielä on ajohommat jääny haaveeks...kärryjä en oo saanu vielä kuntoon...nyt olis ainaki kelejä ajella...

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

...tapahtui tällä viikolla...

Taru laiskotteli torstain, kävin itse vain laittamasa tamman yöpuulle :) Perjantaina Janna kävi käyntilenkin ja Sari hoiti Tarun illalla sisälle. Eilen lauantaina Tarulla oli vapaapäivä, pakkastakin oli vähän liikaa, yli -20 koko päivän...illalla kiri jo -24 asteeseen. Oli ihme, että autokin suostu käyntiin! Tänään Taru saa pitää mahollisesti vapiksen omien muuttokiireiden takia..

lauantai 16. tammikuuta 2010

yhteislenkki

Tänään oli sitten Jannan vuoro kokeilla Tarua ja minä ite lähin lenkkeillen mukahan. Käytävällä tamma näytti vähän "vanhaa omaa" luonnettaan, mutta hyvin Janna jakso ymmärtää Tarun kenkkuilut :)

Lenkille lähettiin ja käyntiä mentiin..oikeestaan mikään ei tällä kertaa hirvittäny toisin kuten eilen ku ite kävin :) Janna ravas sitte kotua poispäin yksin, ite jäin käveleen taakse ja siinä vaiheessa tuli ilmi taas tammamaisuus :) hieman pään viskontaa, kiemurtelua ja stoppailuja ;) Kotiapäin ei sitte meinannu löytyä käyntiä ollenkaan ja oma lenkki muuttu rauhallisesta käppäilystä hölkkään/juoksuun :DD

Hyvin Janna osas tammaa avuilla rauhotella ja välillä löyty jopa rauhallisen käynnin askeleitakin joukkoon :) huomenna onki sitten vapaa ja ite kävis maanantaina tai tiistaina taas vaikka kahlailemasa lumisella pellolla...suapi nährä...:)

perjantai 15. tammikuuta 2010

nyt saa löhöilyt riittää!!

Nyt natsas sekä ilma että sattumalta myös vapaapäivä samalle päivälle ja pääsi vihdoin ja viimein ratsastaan. Taru ei vain ehkä ollu siitä asiasta aivan samaa mieltä, mutta kun emännän päätös on laki niin lenkille lähdettiin :)

Taru oli heti ihan tallinpihalta asti tosi säikyllä ja juntturalla päällä :/ Lumi rapsahteli oksilta, lumessa oli outoja jälkiä ja jokapuolelta kuului jotain ääniä :) Ensimmäiset pari kilsaa kiemurreltiin, pysäheltiin, kenkkuiltiin ja jopa yhet pukit nakattiin, mutta niin vain matka jatkui. Vastaan tuli niin maitoauto ja henkilöautoja ja ne kyllä ihan suosiolla päästettiin ohi ja mentiin joko pihojen tai peltojen kautta. Ihana ilma oli kylläkin, koska ei tullu tieraa vaikka käveltiin umpihangessakin :)

Käveltiin vain koko matka ja kierrettiin yhen pellon kautta kotia ja uppuroitiin umpihangessa, joka imi kyllä tammalta aika hyvin enimmät mehut ;) Kotia päin ei sitte maltettu kävellä juuri ollenkaan, vaan mentiin sellasta käynnin ja ravin välimuotoa, outoa hytkymistä joka pisti ainakin selässä keikkujan sisäelimet nurinniskoin.. Hyvin tamma kuiteski kuunteli istuntaa ja pidätteitä ja aina välillä löyty jopa vähän muotoa ja sellasta hiiiiieenoa piiiitkääää käyntiä :D Mut sitte taas ruvettiin hosumaan...huoh....:) Kärsivällisyyttä kyllä vaadittiin, mut kotia asti päästiin ja hyppäsin puoli kilsaa ennen alas selästä ja käveltiin molemmat. Nakkasin tammalle vohveliloimen ja vuorettoman sadeloimen niskaan ja loppupäiväks pihalle..Räpsein vielä tammasta kuvia tarhasta...karsinan siivous jäi iltaan...

Huomenna olis sitte tarkotus antaa Taru kokeille tutulle tytölle, joka alkais sitä sitten ehkä enemmänkin ratsastaan ja myöhemmin ajamaan..