Tuli eteen se ongelma, ettei päästä nyt tekeen koko lenkkiä Silvastintietä tuonne Lampille päin :/ Päätin sitte vaihtaa suuntaa :D Antero oli käyny edellisenä päivänä kengittämäsä Tarun. Kengät veteli ihan viimesiään, että oli jo aikaki.. Oli satanu kivasti, että tie oli Mullikkoon päin vähän pehmenny. Siellä päin ei olla vielä käytykkään, joten en yhtään tienny mitä sielläki tulee vastaan ja minkälaisia härveleitä on tien vierellä...Tamma oli taas tosi pirtsakka ajaa ja käveli kotua poispäinki rennosti ja tarmokkaasti :) Heti Silvastintien päässä oli kärkikolmio kaajullaan ja siitä oli kulunu se keltanen maali pois ja alta pilkisti kiiltävä metalli!!! O_O ja sekös meitä matamin kans hirvitti oikeen, että piti kiertää melkeen toisenpuolen ojan pohjalta ohi...
Päätin heti ku lähettiin menee, että nyt en komenna, enkä käytä raippaa ollenkaan ja annan kiertää ja mennä löydällä ohjalla pelottavien kohtien ohi ja se toimi..Tamma rennosti taapersi meneen eikä mikään oikeen ollu ihan älyttömän pelottava :D Tienlaiassa oli vanha punainen maitolaituri ja se kierrettiin vähän keskempää tietä..sitte tuliki ihan älyttömän korkeet kantokasat ihan ojan toisella puolella, muttei tamma niitäkään mitenkään erikoisen paljon pelänny, vähän katteli ja ravaili ohi :) Loppumatka meniki ihan normaalisti, välillä oli taloja, peltoja, tiheetä mehtää..eli ihan normaalia maisemaa, mitä tamma ei kattele :)
Sitte tuliki matkan pelottavimmat kohdat, ekaks pitempi mutka, jossa silta ja reunoilla kaiteet..siitä mentiin rauhallisesti vähän kattellen ohi..sitte lyhyempi ja siitä me ei enää jaksettu ees välittää..lopuks hokasin, että edessä olis Myllykoski ja siinä levee PUUSILTA!!!!! aapuuuuvaaa!!! tamma teki stopin, katteli, kokeili peruuttamista ja vähän kääntymistäkin..vieläkään en ottanu raippaa käyttöön..rauhallisesti ooteltiin, kateltiin, haisteltiin ja taidettiin vähän maistaakkin :) Annoin tamman hahmottaa tilanteen ja käskin eteenpäin..askel..haistellaan...askel...kuovitaan...askel...toinen...ja hitaasti, mutta varmasti tamma käveli yli reunoja kattellen...
Tää on siis just tällanen!!! Hohhoijjaaa...Tässäkin olis voinu tulla se ihan älyttömän hirvittävä paniikki ja kääntyä väkisin takasi..mut tamma yllättiki ja meni yli!! Käytiin kääntymässä vähän matkan päässä ja kotia päin tultiin mitään mukisematta yli...niinku siltaa ei olis siinä ollukkaan :D saa nähä miten seuraavan kerran menee...Tamma oli kotiinpäinkin kiva ajettava, reipas, mutta kuunteli pidätteitä ja ravas just sitä vauhtia mitä ite halusin, mitä ny välillä vähän vaihto rytmiä ku joku ihan vähän pelotti :) annoin pitkän loppukäynnin ja reissu kesti ehkä noin 1,5 tuntia saatto olla vähä enemmänki..Tamma ei edes hionnu, kiitos viileän illan :)
Huomasin, että tamma on rauhottunu tallissa ja käytävällä paljon, enää ei kuovita niin paljon, seisotaan rauhallisesti pesupaikalla ja valjastuspaikalla..Hoidin tamman, kylmäsin jalat ja jätin Näkkärin seuraks talliin..Ehkä mä en tätä tammaa myykkään!! Voi kyllä olla etten raaskikkaan ;) On tää sellanen persoona, ailahtelevainen, välillä kärtynen, välillä syliin tulevaa sorttia...aina on uusi päivä Matamillakin ;) Eli perussuomalainenakka!! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti