vääntöä pellolla

Nyt oli aika pistää tamma vähän rullalle ja pakettiin ;) Otin taas sampparin mukaan ja läksin tamman kans pellolla pyöritteleen ja taivutteleen. Ei Tarua ny oikeen se kiinnostanu, vaan pööpöili jokea, jouhtenia ja ruunia tallilla. Siirryin jokivarteen ja sielä kuunteli vähän paremmin. Ekaks käynnisä siirtymisiä ja ympyröitä ja niitten pienennyksiä...sitte ravissa samanlaisia ja lopuks vähän aikaa rentoa (siis yrittää kaikkensa) laukkaa isolla ympyrällä molempiin suuntiin. Toinen puoli tosi jäykkä ja meinaa kaatua ja oikoa ympyrää :/ oma vika ku ei oo tullu jumpattua tarpeeks tammaa maastoilun lisäks 8)

Pisti tamma pienen rodeoesityksenkin pystyyn laukkaympyrällä ku vänkäs ja vänkäs nii pikkusen näpähytin raipan päällä sisäjalkaan :D Pisti pään alas ja sitte mentiin vähän matkaa selkäköyrysä ja kaikki jalat yhtäaikaa erisuuntaan :) Onneks oli tuo samppari niin ei saanu ihan maahan asti päätä, selässä pysyin ja ei muuta ku laukkaympyrä uusiks ja tällä kertaa ilman minkäänlaisia vinkehiä :) Tää tapaus tarvis varmaanki ne seinät ympärille että suostuu kunnolla yhteistoimintaan, sen verran ruunat veti puoleensa...:)

Loppuverkaks rentoa ravia ja iiiiisoja ympyröitä pitkin peltoa ilman sampparia. Sitte tuli melkosen kiire tammalle tallia kohti, niin tehtiin sitte vielä pysähyksiä ja pieniä voltteja.

Taru vielä vajaaks tunniks tarhaan loimi päällä ku ite siivoskelin karsinaa ja tein ilta-askareita tallisa. Kerkesin ottaa tamman sisälle ja ruokkia sen ennenku Sari tuli tallille. Huomena olis tiedosa maastoilua ilman sampparia...

Alkuviikon tapahtumia...

Maanantaina Tarulla oli vapaapäivä oman väsymyksen vuoksi. Tiistaina kävin rauhallisella lenkillä vanhallatiellä noin 10km. Tuuli melkosesti oli vähän tamma pööpöilypäällä ;)

Ongelmia satulan kans :/ Mikään ei nyt tunnu olevan tarpeeksi hyvä. Jos pistän leveän kaaren; satula liikkuu sivusuunnassa, ja jos kokeilen kapeaa kaarta, luisuu satula liian eteen. Olen kokeillu erilaisia kaaria yhdistellen niitä erilaisten huopien, teddyromaanien ja takaakohottavan romaanin kans. Satula on vähän liian takakenossa, joten sitäkin pitäisi saada nostettua... huoh.... ehkä olen itse vain liian kriittinen, nyt kun kerta aloin sen kanssa värkkäämään...

Keskiviikkona pistin keskimmäisen kaaren satulaan ja pelkästään satulahuovan ja takaakohottavan romaanin ja JIPPII se toimii !!!!! Nyt ei tarvitse vähään aikaan värkätä, jos ei tamma sitte satu lihomaan tai kovasti laihtumaan :) Vielä satula ehkä saisi olla enemmän takaa korkeammalta, mutta tämä on jo paljon parempi kuin aikaisemmat viritelmät.

Lähdin sitten Tarun kans pitkälle maastolenkille metsäteille Sarin ja Mirvan mennessä ruunilla kovempaa vanhallatiellä. Pistin Tarulle sampparin vähän löysemmälle kun normaalisti ja alas mahavyöhön kiinni. Huomasin vasta lähettyä että tupot jäi korvista pois..mut eihän tuo näyttänyt tammaa haittaavan vaikka tuulikin melko kovasti :) taidan nyt jättää ne kokonaan pois, koska ei paljoakaan äänistä enää välitä.

Metsäautotie oli melko hyvässä (eli siis kivettömässä) kunnossa ja sielä pystyi jopa ravailemaankin melko pitkiäkin pätkiä.. Rauhallista tahtia mentiin mitä nyt välillä jokin asia pelotti valtavasti. Kuten turvesuoaukiolla oli 2 tooooosi isoo turve kasaa, joiden vieressä paljon traktoreita ja rekka sekä kaikista pelottavin tuuliviiri, joka kilkatti ja rapisi tuulessa...Siinä kohtaa seisoskeltiin ehkä 10 minuuttia ja sitte mentiin aivan tien toista reunaa äkkiä ohi :D on se vain hauska tamma...:)

Välillä puskista lehahti lintuja ja niitä piti sitte vähä säpsähellä, niin joo ja hirvien tähystystornit oli kans taas kerran vähän pelottavia :) Sen siitä saa kun menee paljon ruunien kans yhteisillä lenkeillä niin sitten yksin ei tohita mennä ollenkaan.. Hyvin tamma meni kuitenkin paria loikkaa lukuunottamatta :D Tallille kiersin sitten Tommin peltojen kautta, ku naapurit jylläs jyväkuormien kans kuivaajalla..

Tallilla varusteet pois ja vohveliloimi niskaan ja tarhailemaan vähäks aikaa. Oon koko kesän ihmetelly mikä ihmeen pinttyny tapa Tarulla on kusta joka ikunen kerta käytävälle...Tänään sitte hokasin, että Torpallahan ne on menny tunnin jälkeen aina suoraan karsinaan hoidettaviks ja saanu sielä vapaasti kusta :D Meillä hevoset hoidetaan ja satuloidaan käytävällä ja karsinat on niitten omaa valtakuntaa :D Ei Taru taida tottua tähän uuteen tapaan ollenkaan...:)


Huomenna torstaina Taru pitää vapiksen ku olen iltavuorosa, mut perjantaina ja viikonloppuna ois sitte taas ehkä vähän koulunvääntöä pellolla ja maastoilua...

hampaiden hoitoviikko

Hevosten hampaat raspattiin keskiviikkona ja hyvinhän se meni. Mitä nyt Taru rikko riimunsa, mutta se johtu ihan riimusta ei hevosesta. Taru oli vain vähän kiskassu päätään niin poskiremmistä solki oli pamahtanut. Ei muuta ko vanha riimu käyttöön ja raspaus onnistu. Itse olin töissä iltavuorosa, joten tammakin sai olla sitten loppuviikon lomalla.

maastoilua ja Taru the Estehirmu :)

Torstaina käytiin Sarin ja Eemelin kans pitempi maasto. Ravailtiin rauhallisesti aika pitkiä pätkiä ja mentiin yhteensä noin 12-13 kilsaa. Tamman kunnonkohotus ja mahanpienennys puuhat menossa....Vaikka ei Taru nyt hirveen pulskasa kunnosa oo, mut ainahan sitä on hyvä vähän kontrolloida :D

Suunnitelmissa on ollu jo pitemmän aikaa hypätä Tarulla pieniä. Nyt oli sitte puomityttöki vapahalla. Sain alkukäynnit ja ravit siinä ku lähin Johannaa vastaan. Kokeilin sampparia nyt vähän eritavalla, laitoin etujalkojen välistä mahavyöhön ja toimi ehkä paremmin Tarulla ku sivulla mahavyöhön. Johanna toimiki sitte puomityttönä ja tehtiin vanhoista heinäpaaleista ja parista seipäästä esteitä. Alusi yksi noin 60cm ja sitä hypättiin molemmilta suunnilta ravista. Mut aina esteen jälkeen Taru nosti laukan ja välillä vähän innostu hyppimäänkin. Kauheasti pojat kiinnosti ku Sari vei ne jo sisään. Vänkäs siis koko ajan tallille päin. Sitte Johanna pisti vielä toisen esteen vähän matalamman, ehkä noin 40cm ja niitä hypättiin sitte taas pari kertaa. Hyvin Taru hyppäs ja tykkäs siitä ihan silmittömästi :) Kivaa vaihtelua se oli itellekki vaikka pää ei vielä hirveen korkeita eikä vauhdikkaita esteitä kestäkkään :D Pari kertaa Taru esteiden jälkeen laukasa alko hyppiä, mut seläsä pysyttiin ja hengisä selvittiin.

Jalkojen kylmäys, ketan pikasiivous ja Taru sai illan. Lauantaina onkin nyt sitte vapis ku itellä on menoa. Ja onhan täsä taas tullu ratsasteltua ku on kesäloma...mut sekin loppuu sunnuntaina ja iltavuoroviikko häämöttää. Jos sais sitte aikaseks pari aamuratsastusta :D

Itse lomalla Levillä, hevonen sairasteli

Läksin viikko sitten sunnuntaina Leville vajaaksi viikoksi. Mirva sai vapaat kädet Tarun ratsastamiseen, muttei omien kiireiden vuoksi kerenny käydä ku vasta lauantaina. Taru oli myös sairastellu heti maanantaina. Tommi oli mennyt maanantaiaamuna aamukauroille ja Taru oli maannut karsinassa eikä syöny kauroja lainkaan. Heiniä oli hamuillu korsi kerrallaan. Jokin oli pielessä ja Tommi soitti eläinlääkärin. Onneks eläinlääkäri oli ennestään tuttu Anna :) Tommi epäili itse ähkyä ja taluutteli tammaa ja aina Taru sonti, mutta ruoka ei vain vieläkään maistunut.

Eläinlääkäri tuli parin tunnin päästä ja vahvisti Tommin epäilyn todeksi. Ähkyhän se oli, mutta onneksi vasta lievä joten selvittiin säikähdyksellä, kipupiikillä ja ähkypiikillä. Ei tarvinut rueta letkuttamaan. Minulle tieto Tarun sairastelusta tuli vasta seuraavana lauantaina ku palasin reissulta. Sari ja Tommi ei ollut halunnu pilata mun lomareissua, koska ei käynyt tuon pahemmin. Vakava juttuhan tuo ähky aina on ja jälkeen päin selvisi, että Tarulle oli jotkut lapset syöttänyt jotain, mikä oli aiheuttanut lievän jumituksen suolistoon. Vielä en tiedä mitä tamma on syönyt ja kuinka paljon, mutta on nyt täysin herkkukiellossa tarhassa ollessaan. Ruuan seassa saa leivän ja porkkanaa :)

Mietin tässä miten nuo ihmiset saisi ymmärtämään, että hevonenhan syö omenaa sun muita herkkuja mielin määrin, eikä ajattele seurauksia..Eiväthän nämä lapset voineet arvata miten siinä käy, eikä Tarussa ollut mitään erikoista silloin illalla, vasta aamulla oli vaisu eikä syönyt. Näin se aina täysin terveenä ollut hevonenkin vain voi sairastua..

Maastoilua kaatosateessa

Lauantaina kävin yksin Tarun kans maastoilemasa uhkaavasta säästä huolimatta. Alkukäynti meni kierrellen ja kaarrellen sekä joka risteyksessä venkoillen....huoh.... mut ravaten meni paljon rennommin ja helpommin eteenpäin :) Parin kilsan jälkeen tuli melkonen kaatosade...kastuttiin heti alkumatkasta, mut eihän meitä oo sokerista tehty :)

Taru meni rennommin ja mielekkäämmin eteenpäin kuin koskaan aikaisemmin :) Tammasta täytyy olla nyt erikoisen ylpee ;) Vanhalla tiellä, Välikankaan suoralla harjoittelin rauhallista laukkaa ja laukannostoja ravista ja käynnistä..Aluksi meinas vähän rynniä ku on tottunu Arskan perässä laukkaamaan rennomin ja nopeampaa. Eli oli ihan hyvä mennäkki välillä yksin!

Käännyin Välikankaan kohalla ja käveltiin puoliska kilsaa ja nostin ravin, heti tamma meinas vähän intoilla, että nyt pääsee kotiaki päin laukkaamaan..Rauhoittelin tammaa ja hidastin kevennystä..välillä pystyi jopa menemään harjoitusravia..Hyvin tamma taipui hitaaseen raviin ja malttoi kuunnella apuja :) Nyt olis varmaanki ollu hyvä mennä tunnillaki, oli sen verran tamma kuusalla emännän käskyistä ja ohjeista :D

Tämän viikon Mirva ratsastelee omaan tahtiinsa Tarua, ku ite lomailen Levin maisemissa. Ensi viikko vielä itellä kesälomaa jäljellä ja se viikko taitaa mennä hevostellessa :)