myyntitouhuja sun muuta

Kylläpäs se syksy tuli taas ihan yllättäen ja vilukinttu on taas paleltumispisteessä hevostouhuissa..Taitaa joutua kaivahan talvivarustuksen varastosta ja myöntää itelleen, että kesä on ohi taas tältä erää! Eipä siitä juurikaan kerinny nauttia, kesälomakin huiteli liian lujaa ohi ja hyvät kelit olin töissä ja paskat kelit vapaalla :D Niin tätä mun tuuria! Mutta toivottavasti syksystä tulee pitkä, soppelin kuiva ja lämmin..Rapakelit vois jäähä välistä ja talvi sais tulla sitte yhtä nopeesti ku tää syksykin!! Nää on näitä hevosihmisen toiveita :)

Taru on ollu myynnissä loppukesän, mutta kyselijät on ollu sellasia äitejä, jotka etsii lapsille "vähäisompaa" rauhallista "terapiaratsua" tai sitte ratsastuskouluhin ja sen elämän Taru on jättänyt jo taakseen. Reippaat 6 vuotta se sitäkin hommaa kerkes tahkota ja nyt olen sille luvannu, ettei enää koskaan tarvi tunteja tehdä. Omat valmennukset sun muut ratsastukset ja ajot kuuluu nyt tammukan tulevaisuuteen.

Yksi kivanoloinen nainen sitä kävi oikeen kokeilemassakin ja tykkäsi. Sillä kyllä natsas ajatukset hevosen kans, olin ite ehkä ihan pikkasen kade ;) Itekki hyppäsin selkään 3 kuukauden tauon jälkeen tuulihousuissa ja jälki oli sen näköstäkin ;D Satulassa ei meinannu pysyä, avut oli kadoksissa, tasapaino jotain ihan muuta ku on ollu joskus..tammuska ei vaan ymmärtäny mun apuja ?!?!?! :D Naisella (jonka nimi ei jääny mieleen) Taru toimi hyvin. Ratsastin ite tamman Hirvisten kentälle ja ku sielä ei olla vielä koskaan käyty nii olihan se jännä paikka, mut sinne päästiin :) Menin kaikki askellajit läpi, temponmuutoksia, avot ja sulut, pohkeenväistöt. Toinen kierros oli sen verran jäykkää, että pohkari jäi pariin askeleeseen ja laukka ei meinannu mahtua kentän aitojen sisäpuolelle. Oli sellasta ärsyttävää kaahottamista! Mutta vikaa oli kyllä minussakin :D Että ei kaikkea voi laittaa hevosen piikkiin..Selässä oli sellaset 15 minuuttia ja heti toinen polvi kipeyty..ankkana sain kulkea seuraavan viikon ja persluut oli sen verran arat, että töissä salli-satulatuolissa istuminen oli täyttä tuskaa :DD

Käytiin sitten vielä maastossa ja se Nainen ratsasti. Lähin ite pyörällä vierelle. Hyvin meni reissu ja palattiin takas tallille. Laitoin vielä tammukat ulos ja läksin kotia.

Seuraavana päivänä kävin vielä ite ajamassa ihan vain käyntilenkin ku nyt on 4 päivää peräkkäin menty vähän reippaammin. Ja uskoin, että tuo ratsastaminen liian kapealla satulalla oli selälle vähän raskasta ja voi olla vähän arat selkälihakset vähän aikaa. Kävin silvastintiellä ajamassa ja sittehän minä päätin, että nyt mennään sen pelottavan maatilan ohi :) Heti kurvissa taas stoppi ja vänkäs pellolle päin. Pysähytin suoraan tielle ja ootettiin traktorit jotka tuli tilalle. sitte vaan vähän kerrallaan painetta ja heti oikeeseen suuntaan liikkumisen jälkeen palkinto ja kehuja ja olisin vielä rapsuttanukki, mutta ku ei kärryistä yltäny ;) Näin me mentiin taas ohi, pari kertaa tuli sellanen pikkupaniikki, että mihin suuntaan se matami aikoo lähtä, mutta eteenpäin se aina kummiski päätti mennä. Raippaa en juurikaan nyt käyttänyt, vähän napahutin takamukselle merkiks. Tamma oli tilan ohittamisen jälkeen ihan että "Vau!! Mä tein sen! vähänkö mä oon hyvä! Huhhuh ku pelotti! Ja mä olin niin ylpee!! :D Takas päin tullessa käveltiin ja 3 koiraa tuli vierelle..Hauskaa ku kaikista isoin koira pelkäs eniten :D Ne vain kierteli hevosta ja katteli, vähän haukkuvat ja Taru katteli niitä ja käpötteli ohi..

Nyt Taru on joutunu lorvihin 4 päivää mun töitten ja muitten kiireitten takia. Mut tänään olis tarkotus hakee Saariselta leveempi kaari ja kiivetä takas selkään :D