Hevosharrastus on yhtä harjoittelua, uuden opettelua, toistoja...mutta ehkä eniten minun pitäisi harjoitella nopeampaa myötäämistä, eli nopeampia käsiä ja löysempää ohjaa. Jään liikaa "roikkumaan" ohjiin, enkä uskalla antaa pitempää ohjaa. Parhaiten huomasin sen ite laukkaharjotuksesa. Laukattiin isolla ympyrällä toisessa päässä kenttää, Taru oli vähän tsäpäkällä päällä ja tuntu että se lähtee just lapasesta. Pidin kireämmät ohjat ja tamma rupeski niskottelemaan, pukitteli, nakko etusiaan ja pomppi selkä kaarella rodeohevosen tapaan..Mervi käski antaa ohjaa ja käyttää enemmän pohjeapuja ja istuntaa. Tein kuten käskettiin ja tamma rentoutu, laski päätään vähän alemmas ja laukkasi paremmin eteen. Vielä ei laukka pysyny kerrallaan pitkiä pätkiä kasassa. Mitään myötäämistä ei vaadittu vielä, laukattiin vain rennosti ympyrällä.
Eli siis oma reagointia nopeammaks ja ohjia löysemmäks :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti