Tammuska on ollut ylläpidossa tammikuun puolesta välistä saakka Porolan Annalla, Hirsikedon tilalla. Tamma on tehnyt jonkin verran tunteja, käynyt valmennuksissa ja laiduntanut laumassa. Nyt tein päätöksen ja Taru jää nyt lopullisesti Annalle omistukseen. Kaupat on tehty ja Taru saa jatkaa omaa elämäänsä uusien ihmisten parissa.
Tämän blogin tarina päättyy tähän, mutta toinen blogini paimensukuisen lapinkoiratytön Catnan elämän ihanuudesta voitte seurata osoitteessa: http://liekkascatna.blogspot.fi/
sunnuntai 7. lokakuuta 2012
lauantai 14. tammikuuta 2012
Tamma lähti ylläpitoon
Taru lähti omien kiireiden ja elämäntilanteen takia ylläpitoon Porolan Annalle Ouluun. Tamma pääsee kunnolla opiskelemaan länkkäritouhuja lisää ja tulee tekemään jonkin verran tunteja. Taru on ensin kuukauden koeajalla ja jää todennäköisesti elokuun loppuun asti Annan hyvään hoitoon :)
Blogi jää nyt pienelle luovalle tauolle, Tarun olosta ja elosta Hirsikedon tilalla voit lukea Annan blogista.
Blogi jää nyt pienelle luovalle tauolle, Tarun olosta ja elosta Hirsikedon tilalla voit lukea Annan blogista.
sunnuntai 11. joulukuuta 2011
turhauttavaa....
Nyt on sellanen tilanne, että tamma on lomaillu edellisestä päivityksestä lähtien..Pari kertaa olen viikonloppusin kerenny valosalla ratsastaan, mut ku tuon kans ei vihti lähtä pimeeseen seikkaileen niin täytyy tyytyä nyt sitte vaan viikonloppujen rauhallisiin lönköttely lenkkehin....Pellolle on ihan turha lähteä tamman kans vääntään, ku aina on naama rutussa ku vähän jotain pyytää..tuo laiskana olo ei sovi tälle tammalle...Mietin jo josko sen antas jollekki länkkäri-ihmiselle ylläpitoon talviks..Pysyis tamma ainaki vireessä eikä sitä nuo muutot oo hirveesti vaivannukkaan. Se vaan tarvittis tietynlaisen ihmisen...hmmm...Kallis länkkärisatulakin on pelkkänä koristeena makkarissa sängyn vieressä..onhan sitä toisaalta ihan kiva kattellakkin, mutta käyttöön se on hankittu :/
Velmu on parantunu ruunauksesta tosi hyvin, nyt pitäs vaan sitte se koulutuspaikka saada ja uusi koti ruunanrumpukalle. Että jos joku hakee vähän erikoisempaa (siis luonteeltaan), kilttiä, ERITTÄIN huumorintajuista, komeaa, salskeaa (ei enää niin nuorta) poikamiestä niin täältä löytyis! ;)
Senttu porskuttaa edelleen hyvällä fiiliksellä eteenpäin kuin nuoret tytöt :D
Nyt alko pari viikkoa sitten veden kuskaus tallille, vesipöntöstä loppu vesi, eikä sitä enää pakkasilla voi täyttää, joten nyt sitte roudataan joka välissä ämpäreillä vettä ja kottereilla isompia saaveja. Kyllä haba kasvaa ja luonne (ehkä) vähän tasaantuu ;)
Näissä tunnelmissa mennään taas tämä talvi, ei tämä ehkä nyt ole semmosta hevosharrastusta mitä ite aattelen, mut minkäs teet....hohhoijaa...
Velmu on parantunu ruunauksesta tosi hyvin, nyt pitäs vaan sitte se koulutuspaikka saada ja uusi koti ruunanrumpukalle. Että jos joku hakee vähän erikoisempaa (siis luonteeltaan), kilttiä, ERITTÄIN huumorintajuista, komeaa, salskeaa (ei enää niin nuorta) poikamiestä niin täältä löytyis! ;)
Senttu porskuttaa edelleen hyvällä fiiliksellä eteenpäin kuin nuoret tytöt :D
Nyt alko pari viikkoa sitten veden kuskaus tallille, vesipöntöstä loppu vesi, eikä sitä enää pakkasilla voi täyttää, joten nyt sitte roudataan joka välissä ämpäreillä vettä ja kottereilla isompia saaveja. Kyllä haba kasvaa ja luonne (ehkä) vähän tasaantuu ;)
Näissä tunnelmissa mennään taas tämä talvi, ei tämä ehkä nyt ole semmosta hevosharrastusta mitä ite aattelen, mut minkäs teet....hohhoijaa...
torstai 3. marraskuuta 2011
meillä on nyt RUUNA! :D
Tänään on se päivä ku meidän erittäin viriili poikamies Velmu joutuu luopumaan miehisistä varustuksista. Oikeesti tämä olis pitäny tehä jo vuosia vuosia sitte, mut jotenki se on vaan jääny. Näin jo painajaisia koko reissusta edellisenä yönä ja heti aamusta oli perhosia mahassa, mitkä ei pörränny tosiaankaan nätisti vaan vetivät ihan hirviää rallia :D
Merja tuli vähän klo 11 jälkeen meille ja mietittiin mitenkäs se oripoika kopissa matkustais ku ei oo koskaan käyny vanhatietä kauempana :D Värkättiin koppiin etupuomin tilalle vaneri ja päätettiin, että Velmu saa olla irti kopissa. Sitte vaan ori kiinni ja pitkällä liinalla koppia kohti ja hups vaan se oli parisa minuutisa kopisa! o..O Merja pisti takaluukun kiinni ja minä päästin Velmun irti. Sielä se seisoskeli niinku olis aina ollu! ;) häh, siis miten tässä näin kävi..minä ku olin varautunu rauhottavalla tahnalla, pitkällä liinalla, turvakengillä ja meinasin vielä pistää kypärän päähän jos poitsu meinaa keulia. Mutta se siis vaan käveli mun perässä ku näytin mistä välistä sen piti mennä...
Lähettiin ajeleen Ylivieskaan, sielä oli klinikalle aika klo 13 ja sielä oltiinki sitte jo 10minuuttia aikasemmin. Eläinlääkärit oli vielä ruokatauolla ja me ooteltiin pihalla, sittenpä ne tuli ja käski ottaa ponin ulos ja tuua sisälle. Siinä sisälle tulosa tuli ensimmäinen pakitus, mutta annoin sen katella ja sittenhän se vain astu sisälle. Käänsin ponin käytävällä ympäri ja siihen se jäi seisoon, eläinlääkäri pisti esilääkityksen ja meni ehkä minuutti toista ku Velmu alko huojuun ja seiso leveessä asennossa pää alhaalla. vähän aikaa seisoskeltiin siinä ja sitte vedettiin Velmu pehmustettuun huoneeseen ja ell laitto nukutusaineen ja kipupiikin. Velmu kaatu unten maille ja siirrettiin leikkausasentoon. Ell käänsi etusista ja minä takasista orin selälleen. Enpä oo koskaan nähny hevosen (varsinkaan orin) takalistoa noin läheltä ja tuossa kulmassa :D
Leikkaus kesti 1,5 tuntia, me käytiin Merjan kans syömässä salaatit ja kaffit juotiin vielä päälle. Olipas mukavaa praatata pitkästä aikaa oikeen kunnolla :) Mentiin takas klinikalle puolkolmeks ja sielä se Velmu heilu ja huoju, mutta se hörähti ku menin sen luo ja otin sen naruun. Horjuen se löntysti mun perässä pehmustetusta huoneesta käytävälle ja ell katto vielä sen hampaat. Siinä tuli pieni paniikki ku mentiin suuhun kiinni, mut ei ainuttakaan piikkiä..PRIIMA HAMPAAT meidän 17 vuotiaalla oriEIKUruunapojalla :D
Kävelytin sitä pihalla noin vartin ja ruettiin lastaahan nii Velmu pistikin hanttiin sen verran, että varikolla olleet miehet tuli avuks ja vedettiin ruuna koppiin. Tultiin kotiin ja otettiin Velmu kopista ja talutin sen karsinaan. Laitoin karsinan aamulla jo valmiiks, kaikki vanhat purut pois ja 6 kottaria uutta ja puhasta tilalle. sielä on hyvä ruunapojan köllötellä. Velmu vaikutti kipeeltä ja nosteli takasiaan. Heinä ei maistunu, mut nakkasin kettaan pikkutukon.
Kävin vielä iltatallilla hoitamasa kaikki hepsukat talliin. Kävin kävelyttämäsä Velmua pihalla noin 20minsaa ja hienosti poitsu seuras ja välillä hörähteli, en tiiä kenelle :) Oli kivan näköstä ku koko konkkaronkka oli tallissa yhtäaikaa :D
Nyt pitäs sitte joka päivä vähintään pari kertaa taluutella vartista puoleen tuntiin kerralla ja maanantaina saa ottaa tupon pois. 4 päivää ollaan ketassa ja taluutellaan mahdollisimman paljon ja sitte saa siirtyä siiloon ja parin viikon päästä sais liikutella normaalisti. Eli Velmu vois lähtä sitten Katjalle koulutukseen ja toivottavasti löytäis hyvä uuden kodin, jossa saisi viettää oikeaa ponin elämää laumassa ja tehä kaikenlaista, mulla ku ei riitä siihen aika vaikka kuinka haluais :(
NYt onki mielenkiintosta seurata muuttuuko Velmun käytös ennen uudelleen koulutusta kotioloissa. Ja kuinka paljon ruunaus näin vanhalla ponilla vaikuttaa.
Merja tuli vähän klo 11 jälkeen meille ja mietittiin mitenkäs se oripoika kopissa matkustais ku ei oo koskaan käyny vanhatietä kauempana :D Värkättiin koppiin etupuomin tilalle vaneri ja päätettiin, että Velmu saa olla irti kopissa. Sitte vaan ori kiinni ja pitkällä liinalla koppia kohti ja hups vaan se oli parisa minuutisa kopisa! o..O Merja pisti takaluukun kiinni ja minä päästin Velmun irti. Sielä se seisoskeli niinku olis aina ollu! ;) häh, siis miten tässä näin kävi..minä ku olin varautunu rauhottavalla tahnalla, pitkällä liinalla, turvakengillä ja meinasin vielä pistää kypärän päähän jos poitsu meinaa keulia. Mutta se siis vaan käveli mun perässä ku näytin mistä välistä sen piti mennä...
Lähettiin ajeleen Ylivieskaan, sielä oli klinikalle aika klo 13 ja sielä oltiinki sitte jo 10minuuttia aikasemmin. Eläinlääkärit oli vielä ruokatauolla ja me ooteltiin pihalla, sittenpä ne tuli ja käski ottaa ponin ulos ja tuua sisälle. Siinä sisälle tulosa tuli ensimmäinen pakitus, mutta annoin sen katella ja sittenhän se vain astu sisälle. Käänsin ponin käytävällä ympäri ja siihen se jäi seisoon, eläinlääkäri pisti esilääkityksen ja meni ehkä minuutti toista ku Velmu alko huojuun ja seiso leveessä asennossa pää alhaalla. vähän aikaa seisoskeltiin siinä ja sitte vedettiin Velmu pehmustettuun huoneeseen ja ell laitto nukutusaineen ja kipupiikin. Velmu kaatu unten maille ja siirrettiin leikkausasentoon. Ell käänsi etusista ja minä takasista orin selälleen. Enpä oo koskaan nähny hevosen (varsinkaan orin) takalistoa noin läheltä ja tuossa kulmassa :D
Leikkaus kesti 1,5 tuntia, me käytiin Merjan kans syömässä salaatit ja kaffit juotiin vielä päälle. Olipas mukavaa praatata pitkästä aikaa oikeen kunnolla :) Mentiin takas klinikalle puolkolmeks ja sielä se Velmu heilu ja huoju, mutta se hörähti ku menin sen luo ja otin sen naruun. Horjuen se löntysti mun perässä pehmustetusta huoneesta käytävälle ja ell katto vielä sen hampaat. Siinä tuli pieni paniikki ku mentiin suuhun kiinni, mut ei ainuttakaan piikkiä..PRIIMA HAMPAAT meidän 17 vuotiaalla oriEIKUruunapojalla :D
Kävelytin sitä pihalla noin vartin ja ruettiin lastaahan nii Velmu pistikin hanttiin sen verran, että varikolla olleet miehet tuli avuks ja vedettiin ruuna koppiin. Tultiin kotiin ja otettiin Velmu kopista ja talutin sen karsinaan. Laitoin karsinan aamulla jo valmiiks, kaikki vanhat purut pois ja 6 kottaria uutta ja puhasta tilalle. sielä on hyvä ruunapojan köllötellä. Velmu vaikutti kipeeltä ja nosteli takasiaan. Heinä ei maistunu, mut nakkasin kettaan pikkutukon.
Kävin vielä iltatallilla hoitamasa kaikki hepsukat talliin. Kävin kävelyttämäsä Velmua pihalla noin 20minsaa ja hienosti poitsu seuras ja välillä hörähteli, en tiiä kenelle :) Oli kivan näköstä ku koko konkkaronkka oli tallissa yhtäaikaa :D
Nyt pitäs sitte joka päivä vähintään pari kertaa taluutella vartista puoleen tuntiin kerralla ja maanantaina saa ottaa tupon pois. 4 päivää ollaan ketassa ja taluutellaan mahdollisimman paljon ja sitte saa siirtyä siiloon ja parin viikon päästä sais liikutella normaalisti. Eli Velmu vois lähtä sitten Katjalle koulutukseen ja toivottavasti löytäis hyvä uuden kodin, jossa saisi viettää oikeaa ponin elämää laumassa ja tehä kaikenlaista, mulla ku ei riitä siihen aika vaikka kuinka haluais :(
NYt onki mielenkiintosta seurata muuttuuko Velmun käytös ennen uudelleen koulutusta kotioloissa. Ja kuinka paljon ruunaus näin vanhalla ponilla vaikuttaa.
sunnuntai 30. lokakuuta 2011
valmennus
Tammuska on ollu ny pari viikkoa melko helpolla omien kiireiden ja sairastelun takia.. Eilen lauantaina kävin juoksuttamasa tammaa pellolla liinasa ja rehän innostu ja revitteli välillä melko riehakkaasti :D
Tänään sunnuntaina oli vuorosa valmennus. Ja eilisen käyttäytymisen perusteella ei toiveet ollu kovin korkeella! Merja tuli kahen maissa ja käytiin pesemäsä tamman jalat pihalla letkulla nii saa kunnolla puhtaiks.. tammahan otti hepulit ku avasin hanan pannuhuoneessa ja letkusta suihkus vettä..oli Merjalla piteleminen :/ noh saatiinhan jalat puhtaiks ku mie pidin tammaa ja Merja pesi :)
Tamma meni taas hienosti koppiin ja lähettiin kohti Kleemolaa. Mulla lievästi epäluuloset kuvitelmat tulevasta valmennuksesta..Aluks tamma korskas meneen ku mikäki keskenkasvunen varsa..valmentaja otti tamman vähäks aikaa ja pisti sen ojennukseen...mut voi itku mikä epävarmuus mulle tuli ku kattelin tammuskaa, tuntui että se oli täysin palannu takas "vanhaan" :( tamma nakkeli valmentajalle etustaan ku pistettiin peruttaan..vähän aikaa ne siellä kentällä kiersi kehää ja sitte valmentaja toi tamman mulle rennompana ja taas omana itsenään..aivan ku tammalla naksahtas aina eri vaihe päälle..
Mut nyt päätin että me lähetään täsä pikinmiten pyöröön Merville! Eihän tästä tuu mitään, että tamma käyttäytyy kotona ok ja sitte muualla rällää miten sattuu.
Valmennuksesa tehtiin aluks neljän törpön ympärillä käännöksiä pelkällä ulkopohkeella. Tammasta huomasin heti alussa ettei olla vähään aikaan tehty mitään maastoilua vaativampaa..P**hana pitäs saada joku hiekkapohjanen kentän tapanen paikka misä vois vääntää välillä, pellot on liian märkiä ja liukkaita, joten toivon että tulis lumi äkkiä maahan ja sitä tulis kans sitte sen verran, että sielä pysyis pystysäkin..
tehtiin siis noita käännöksiä molempiin suuntiin käynnissä ja ravissa. Sitte olikin lopputunnista laukan aika. Yritettiin laukata neliöllä kentän toisesa pääsä ku toinen ratsukko harjotteli toisesa. Mut vasen laukka oli tosi vaikee, ei pysyny yllä ja mun ratsastus oli tosi RUMAA!! voi että mua potutti! :/ Otettiin käynti välillä ja ratsastin sielläki tammaa enemmän muotoon ja etupäätä keveemmäks. Siinä huomas kuinka painava pää suokkitammalla voi olla. Piti melkeen suorilla käsillä nostaa tamman päätä ylemmäs samalla ku ajo pohkeilla takapäätä töihin..huhhuh siinä tuli hiki!
Lopuks otettiin vielä oikea laukka ja se pysy paljon paremmin yllä, mutta ei me vielä neliölle taivuta...ainakaan laukassa :/ Noh, sitä ei olla pystytty oikeen harjotteleen ku ei oo soppelia paikkaa misä tohtis laukata ympyrällä. Mut pitää yrittää juoksuttaa tammaa enemmän liinassa, jossa tohtii antaa laukata. Oikeeta laukkaa ei tarvinu ku pari kierrosta laukata ja sitte otin ite käynnin ja annoin tamman kävellä loppukäynnin pitkillä ohjilla.
Nämä "luonne"ongelmat johtu tänään taas kiimasta, kotona en oo huomannu ruikkimista mut heti ku se näki Lakin niin kiimaoireet tuli esiin :/ Lupaan tässä ja vannon kautta kiven ja kannon ETTEN KOSKAAN ENÄÄ LAITA TAMMAA!!!! Muistuttakaa blogin lukijat mua siitä seuraavan hevosen ostossa! :) Aina saa hyvän ystäväni sanoin miettiä että milläs päällä sitä tänään ollaan..Mut jees, nyt lähetään joku päivä pyörähtään Nivalasa pyörösä ja toivottavasti saan taas uusi keinoja tamman kans. valmentajan mukaan mun pitäs olla vielä tarkempi näin vahvatahtosen ja juntin hevosen kans. Yksikin turha askel on virhe, mitään ei saa tehä ilman mun lupaa..Tämän iskostan nyt tuonne pääkoppaan!
Tällaisina päivinä ku mikään ei toimi hevosen kans, mietin usein, että miksi ihmeessä minä tuollasen juntin kans tappelen ku olis helpompiakin hevosia. Myis pois ja ostais helpomman ja kiltimmän ja rohkeamman ja osaavamman jajajaja....mut on se toisaalta niin hieno fiilis ku tämän tamman kans natsaa ja synkkaa, kuten välillä valmennuksissa on sattunu :) se on se voittajafiilis mun mielestä!! eli vielä väännetään ja väitellään ja sovitellaan ja taas väännetään...huoh... :)
Tänään sunnuntaina oli vuorosa valmennus. Ja eilisen käyttäytymisen perusteella ei toiveet ollu kovin korkeella! Merja tuli kahen maissa ja käytiin pesemäsä tamman jalat pihalla letkulla nii saa kunnolla puhtaiks.. tammahan otti hepulit ku avasin hanan pannuhuoneessa ja letkusta suihkus vettä..oli Merjalla piteleminen :/ noh saatiinhan jalat puhtaiks ku mie pidin tammaa ja Merja pesi :)
Tamma meni taas hienosti koppiin ja lähettiin kohti Kleemolaa. Mulla lievästi epäluuloset kuvitelmat tulevasta valmennuksesta..Aluks tamma korskas meneen ku mikäki keskenkasvunen varsa..valmentaja otti tamman vähäks aikaa ja pisti sen ojennukseen...mut voi itku mikä epävarmuus mulle tuli ku kattelin tammuskaa, tuntui että se oli täysin palannu takas "vanhaan" :( tamma nakkeli valmentajalle etustaan ku pistettiin peruttaan..vähän aikaa ne siellä kentällä kiersi kehää ja sitte valmentaja toi tamman mulle rennompana ja taas omana itsenään..aivan ku tammalla naksahtas aina eri vaihe päälle..
Mut nyt päätin että me lähetään täsä pikinmiten pyöröön Merville! Eihän tästä tuu mitään, että tamma käyttäytyy kotona ok ja sitte muualla rällää miten sattuu.
Valmennuksesa tehtiin aluks neljän törpön ympärillä käännöksiä pelkällä ulkopohkeella. Tammasta huomasin heti alussa ettei olla vähään aikaan tehty mitään maastoilua vaativampaa..P**hana pitäs saada joku hiekkapohjanen kentän tapanen paikka misä vois vääntää välillä, pellot on liian märkiä ja liukkaita, joten toivon että tulis lumi äkkiä maahan ja sitä tulis kans sitte sen verran, että sielä pysyis pystysäkin..
tehtiin siis noita käännöksiä molempiin suuntiin käynnissä ja ravissa. Sitte olikin lopputunnista laukan aika. Yritettiin laukata neliöllä kentän toisesa pääsä ku toinen ratsukko harjotteli toisesa. Mut vasen laukka oli tosi vaikee, ei pysyny yllä ja mun ratsastus oli tosi RUMAA!! voi että mua potutti! :/ Otettiin käynti välillä ja ratsastin sielläki tammaa enemmän muotoon ja etupäätä keveemmäks. Siinä huomas kuinka painava pää suokkitammalla voi olla. Piti melkeen suorilla käsillä nostaa tamman päätä ylemmäs samalla ku ajo pohkeilla takapäätä töihin..huhhuh siinä tuli hiki!
Lopuks otettiin vielä oikea laukka ja se pysy paljon paremmin yllä, mutta ei me vielä neliölle taivuta...ainakaan laukassa :/ Noh, sitä ei olla pystytty oikeen harjotteleen ku ei oo soppelia paikkaa misä tohtis laukata ympyrällä. Mut pitää yrittää juoksuttaa tammaa enemmän liinassa, jossa tohtii antaa laukata. Oikeeta laukkaa ei tarvinu ku pari kierrosta laukata ja sitte otin ite käynnin ja annoin tamman kävellä loppukäynnin pitkillä ohjilla.
Nämä "luonne"ongelmat johtu tänään taas kiimasta, kotona en oo huomannu ruikkimista mut heti ku se näki Lakin niin kiimaoireet tuli esiin :/ Lupaan tässä ja vannon kautta kiven ja kannon ETTEN KOSKAAN ENÄÄ LAITA TAMMAA!!!! Muistuttakaa blogin lukijat mua siitä seuraavan hevosen ostossa! :) Aina saa hyvän ystäväni sanoin miettiä että milläs päällä sitä tänään ollaan..Mut jees, nyt lähetään joku päivä pyörähtään Nivalasa pyörösä ja toivottavasti saan taas uusi keinoja tamman kans. valmentajan mukaan mun pitäs olla vielä tarkempi näin vahvatahtosen ja juntin hevosen kans. Yksikin turha askel on virhe, mitään ei saa tehä ilman mun lupaa..Tämän iskostan nyt tuonne pääkoppaan!
Tällaisina päivinä ku mikään ei toimi hevosen kans, mietin usein, että miksi ihmeessä minä tuollasen juntin kans tappelen ku olis helpompiakin hevosia. Myis pois ja ostais helpomman ja kiltimmän ja rohkeamman ja osaavamman jajajaja....mut on se toisaalta niin hieno fiilis ku tämän tamman kans natsaa ja synkkaa, kuten välillä valmennuksissa on sattunu :) se on se voittajafiilis mun mielestä!! eli vielä väännetään ja väitellään ja sovitellaan ja taas väännetään...huoh... :)
perjantai 28. lokakuuta 2011
Haaste: 25 asiaa minusta
"Kun sinut on merkitty, sinun olisi tarkoitus kirjoittaa muistiinpano, joka sisältää 25 satunnaista asiaa, faktaa, tapaa tai tavoitettasi. Lopuksi haasta 5 ystävääsi. Jos minä merkitsen sinut, se tarkoittaa sitä, että haluan tietää sinusta enemmän".
Sain Outilta tällasen haasteen, joten kokeillaan keksinkö noin monta asiaa :)
2. En voi koskaan nukahtaa kesken elokuvan tai radio päällä
3. Olen alottanu hevosharrastuksen 6-vuotiaana, kun isosisko sai shettistamman
4. En tykkää yhtään siivoamisesta!
5. Hevoset, jotka olen omistanut: she-tamma Senttu (1/3), she-ori Velmu (1/3), Atte (1/3), ikiomat sh-tammat Essi ja Taru
6. Olen jäänyt hevosen alle kesällä 2007, luulin jo halvaantuvani, mutta onneks selvisin vain mustelmilla ja kokovartalojumituksella..
7. Olen osallistunut laulukilpailuun lapsena
8. Tykkään psykologisista trillereistä ja poliisisarjoista, en ole kattonu ainuttakaan hyvää komediaa...olen siis kai tosi tylsä tyyppi! :D
9. Tykkäisin lukea enemmän, jos vuorokaudessa olisi pari tuntia enemmän tai jos pärjäis lyhyemmillä yöunilla..
10. Noudatan nykyään mahollisimman vähähiilihydraattista ruokavaliota, mutta suon itselleni pienet herkkuhetket
11. Löysin viime talvena murtomaahiihdon uudestaan ja se innostus pysyy, jos vain tulee lumiset talvet :D
12. Tein elämänmuutoksen vuosi sitten, jätin bilettämisen, tupakanpolton (tämän jo oikeestaan 3 vuotta sitte) ja alkoholinkin ihan minimiin, lisäsin liikuntaa, kuntosalia ja keskityn oman elämän elämiseen terveellisesti sekä hevoseen täysillä :)
13. Nautin siitä, että tamma on nyt "omalla pihalla" vaikka joistakin ylellisyyksistä onki pitäny luopua
14. Olen VIPStoren koira- ja kissatarvikkeitten jälleenmyyjä
15. Penkomaloojassa odottelee toissatalvena alotettu pitkä neuletunika kutomista, mutta mistä löytäisi aikaa...
16. Olen muuttanut myös hevoseni elintapoja: kengättömyys, maastakäsittely ja lännenratsastus, täysin luonnonmukainen ruokinta, ei siis mitään teollista. Tamma on syöny reilun kuukauden yrttiseosta kivennäisen sijaan. Ja hyvin passaa ja karva kiiltää (tosin siis kiiltäis, jos ei olis näin rapasta ;D)
17. Mun pitäis tehdä perusteellinen raivaus varastossa ja hevostarvikkeissa ja pitää pihakirppis, paljon on turhaa tavaraa kerääntyny nurkkihin..
18. Mun pitäis oikeesti tehä ohjelmapalvelujen tuottajan hommia eikä vääntää energiapatukkaa...ehkä sitte eläkkeellä tai seuraavasa elämäsä..
19. Haluaisin löytää oman paikan, pienen maatilan, jossa olisi tilaa muutamalle hevoselle ja koiralle..ja ehkä joskus omalle perheelle :)
20. Joudun aina muistelemaan kummipoikani ikää...(noloa)
21. Olen opiskellut/lukenut barffauksesta ja aloitan uuden pentuni kans barf-ruokinnan mahdollisimman pian luovutuksen jälkeen.
22. En olisi uskonut, kuinka ihmeellistä on seurata pienen vauvan elämää näin läheltä <3 Milla, tätin typykkä on ihan mieletön tapaus :D
23. Suurin paheeni on Fazerin sininen, mitä pitää saada ainakin aamukahvilla viimesenä suupalana ;D
24. Olen päättänyt opetella itse vuolemaan Tarun kaviot, mutta missä välissä, voiskohan sen jotenki ulkoistaa jollekki jolla olis enemmän aikaa ja sitte imee tiedot ja taidot sitte itteensä :D
25. Nukkuu lännensatulan kans ;)
Ite en pysty tätä tällä hetkellä muille jakamaan, koska mulla ei oo tarpeeks blogeja mihin voisin tätä haastetta jakaa....ehkä vielä joskus..
tiistai 18. lokakuuta 2011
vuolu
Maanantaina tuli Suvi (Toivolan Korpi-Ratsut) vuolemaan kaikkien kopottien kaviot. Tarun kavioissa ei ollu mitään sanomista, pari lohkeamaa, johon oli pesiytyny vähän kökköä. Perskeleen kurakelit, tulis jo pakkanen!! Velmun toisessa takasessa oli ihmeellisesti sarveisainetta säteen reunassa, missä sitä ei normaalisti oo eikä Velmulla aikasemmin oo ollu?!? Epäiltiin ensin vierasta esinettä kaviossa tai naulaan astumista. Mutta sekään ei pitäis olla mahollista. Vanha kuoriutunu säde oli jääny uuden säteen päälle ja aiheuttanut lievän sieni-infektion. Nyt pestään sitte kavioita mäntysuovalla kuten Tarun popoja sillon aluksi. Sitä mie kyllä vähän ihmettelen, etten oo tuota huomannu, vaikka päivittäin kavioita puhistelen...
Senttu sai hyvät arvostelut kavioistaan, vähän nuo etusten kärjet lähtee aina nousemaan taivasta kohti, mut se on yleistä kaviokuumeen sairastaneilla.
Hokit saan postitse lähipäivinä sekä Vainikan aitasta tilatut säärystimet ja pohjalliset bootsehin pitäis kans tulla tällä viikolla. Kumman nopsasti nuo käytetyt säärystimet on meidän käytösä kulunu..
Senttu sai hyvät arvostelut kavioistaan, vähän nuo etusten kärjet lähtee aina nousemaan taivasta kohti, mut se on yleistä kaviokuumeen sairastaneilla.
Hokit saan postitse lähipäivinä sekä Vainikan aitasta tilatut säärystimet ja pohjalliset bootsehin pitäis kans tulla tällä viikolla. Kumman nopsasti nuo käytetyt säärystimet on meidän käytösä kulunu..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)